Sipsejä vai karkkia?

Meillä on 7- ja 9-vuotiaat pojat, joista varsinkin vanhempi on oikea herkkusuu. Rajoittaaksemme jatkuvaa herkuttelua pidämme karkkipäivän kerran viikossa, jolloin pojat saavat valita kumpikin itselleen 200 g edestä karkkia. Nyt pojat ovat mieltyneet kovasti sipseihin ja karkin sijasta ottaisivat kumpikin joka lauantai mieluummin pötkön sipsejä kuin karkkihyllyn herkkuja. Tämä ei jotenkin tunnu hyvältä tavalta juurruttaa jokaviikkoiseksi, ja mieheni kanssa kaipaisimme nyt ammattilaisen neuvoa. Onko mutu-tuntumamme ihan turha vai pitäisikö poikia kuitenkin ohjata enemmän karkkien suuntaan? Poikien mielestä sipsiputkilon jakaminen veljen kanssa ei tule kysymykseenkään eli koko pötkö on saatava itselle.

Makeisten ja suolaisten naposteltavien käyttöä on hyvä rajoittaa, kuten olette tehneetkin. Ne sisältävät runsaasti energiaa eivätkä juuri lainkaan suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita. Niiden runsas määrä ruokavaliossa vie tilaa ravintorikkaammalta ruoalta ja köyhdyttää siten ruokavalion ravitsemuksellista laatua.

Kumpi sitten on niin sanotusti pienempi paha, makeiset vai sipsit? Makeiset sisältävät runsaasti sokeria, suklaa ja toffeen tyyppiset makeiset lisäksi kovaa rasvaa. Salmiakkimakeisissa on suolaa ja lakritsissa verenpainetta suurentavaa ainetta, glykyrritsiiniä. Sipsit tuovat ruokavalioon ylimääräistä suolaa. Ne ovat myös rasvaisia rasvan laadun vaihdellessa jonkin verran.

Jos mietitään asiaa suomalaislasten tämän hetkisen ravinnonsaannin kannalta, ruokavaliossa on liikaa suolaa ja kovaa rasvaa. Myös sokerin saanti on turhan suurta. Olisinkin mutu-tuntumanne kanssa samaa mieltä ja suosisin karkkipäivänä mieluiten makeisia ja niistäkin hedelmämakeisia ja mahdollisesti osittain suklaata. Sipsit, salmiakit ja lakritsin jättäisin harvemmin syötäviksi. Makeisten ja sipsien määrää voisi pikkuhiljaa pyrkiä pienentämään, sillä 200 g on varsin iso määrä.