Stevian terveellisyys?

Miksi Suomessa paasataan koko ajan vain rasvoista eikä lainkaan sokerista. Esimerkiksi liika sokeri, fruktoosista puhumattakaan, on ilmeisen vaarallista aineenvaihdunnalle. Parhaillaan markkinoidaan Steviaa terveellisenä makeutusaineena. Mihin sen terveellisyys perustuu? Eikö se siis ole diabeteksen aiheuttaja? Jos näin on, miksei stevialla voisi alkaa korvata jogurttien sokeria. Nyt ovat esimerkiksi probioottiset jogurtit aivan liian sokerisia (yli 11 g/100g) sekä maultaan että terveyden kannalta.
Olisin myös halunnut tietää miksi suomalaisista kaura on esimerkiksi hyväksi ärtyvälle vatsalle, mutta eivät muut viljalajit, kuten ruis, ohra ja vehnä?

Terveyttä edistävään ruokavalioon ei kuulu liiallisessa määrin kova rasva eikä sokeri eli molempien käyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Stevioliglykosidit ovat stevia-kasvin lehtiuutteesta valmistettua ainetta, joka maistuu makealle. Sen makeus on noin 300-kertainen tavalliseen sokeriin verrattuna eli sitä tarvitaan vain vähän saman makeuden saavuttamiseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on hyväksynyt stevioliglykosidien käytön makeutusaineena. Stevioliglykosidien E-koodi on E960.

Keinotekoisten makeuttajien, stevioliglykosidit mukaan lukien, ei ole todettu olevan yhteydessä tyypin 2 diabeteksen eli aikuistyypin diabeteksen riskiin, samoin kuin ei sepelvaltimotautiriskiinkään. Sen sijaan päivittäinen sokerilla makeutettujen juomien käyttö näyttää olevan yhteydessä molempien sairauksien riskiin. Jo kaksi annosta päivässä lisää sairastumisriskiä.

Markkinoilla on ainakin limonadeja, joissa stevioliglykosideja on käytetty makeuttajana. Stevioliglykosideilla makeutettuja jogurtteja on jo tulossa markkinoilla.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on hyvin yksilöllinen sairaus, jossa ruoka-aineiden sopivuus vaihtelee niin ihmisestä toiseen kuin yksittäisellä ihmiselläkin. Esimerkiksi stressi voi vaikuttaa siihen, että ajoittain jokin ruoka-aine aiheuttaa oireita ja ajoittain se taas sopii. Viljatuotteista osalle sopii kaura paremmin kuin gluteenipitoiset viljat eli vehnä, ohra ja ruis. Vastaavasti on ihmisiä, joille esim. vehnä sopii kauraa paremmin. Viljojen sopivuus on kokeiltava yksilöllisesti. Osalle ihmisistä auttaa se, että välttää tuoretta leipää. Esimerkiksi edellisenä päivänä leivottu leipä voi sopia huomattavasti tuoretta leipää paremmin. Myös hapattamaton ruisleipä saattaa sopia paremmin kuin hapatettu. Eri viljatuotteiden sopivuus kannattaa kokeilla, jolloin ruokavalio muotoutuu itselle sopivaksi. Tarvittaessa ravitsemusterapeutti voi antaa vinkkejä kokeiluihin.