Aivan hirveä kutina! Onko syynä punajäkälä, psoriaasi vai kenties ihokeliakia?

Päivittäin ihan huomaamatta rapsutamme nenänpieltä, polvitaivetta tai vaikka päänahkaa. Kutina onkin tunne, joka ilmenee haluna raapia. Sitkeä kutina ei silti hellitä, vaikka ihon raapisi verille. Ja aiheuttajia on niin paljon, että niitä ei kannata edes yrittää luetella.

Iho voi vain olla niin herkkä, että erilaiset tuntemukset tuntuvat kutinana.

Ehkä yleisin syy kutinaan on kuitenkin ihon kuivuminen, mistä seuraa, että useimmiten vaivan saa kuriin rasvaamalla ihoa riittävästi. Ihon kosteudesta huolehtiminen on myös tapa ehkäistä kutinaa monissa ihosairauksissa.

– Suomessa tyypillisiä kutinan aiheuttajia ovat krooniset ihottumat tai ihotaudeista rakkulataudit ja punajäkälä, jotka kutisevat kovasti. Psoriaasikin kutisee yllättävän paljon ja ihokeliakia ihan hillittömästi, luettelee ihotautien ja ihoallergologian erikoislääkäri Risto Oksman.

Ensiapuna kaikkeen kutinaan voi kokeilla apteekista saatavia perusvoiteita. Ne kosteuttavat ihoa ja muodostavat usein myös suojaavan kalvon ihon pinnalle, jonka alla ihon on helppo löytää taas oma kosteustasapainonsa.

Jos perusvoide ei riitä, voi pahiten kutiseviin ja punoittaviin kohtiin kokeilla hydrokortisonivoidetta. Myös suun kautta otettava allergialääke voi lievittää vaivaa.

Jos kutina palaa nopeasti ja alkaa toistua, sitä kannattaa seurata ja miettiä, mikä sen voisi aiheuttaa.

• Onko kutina jatkuvaa vai kohtauksittaista?
• Mihin aikaan kutisee eniten?
• Edeltääkö sitä aina jokin sama asia?
• Kauanko kutina yleensä kestää?

Vastaukset näihin olisi hyvä kirjoittaa ylös itseä ja tarvittaessa myös lääkäriä varten.

Missä kutina, siellä syy

Kutiseva paikka voi auttaa paljastamaan sen aiheuttajan. Jos kutinaa on käsien iholla, aiheuttaja löytyy todennäköisesti niistä asioista, joita on juuri ennen koskenut, tai aineista, joita on joutunut iholle.

Ärsytys voi siis johtua niin jauhoista kuin käsivoiteen hajusteistakin. Myös hikoilu tai lämpötilan vaihtelu aiheuttavat joillekin kutinaa. Se voi tulla selväksi esimerkiksi urheilun ja saunan jälkeen.

Kasvoilla kutittaa usein kosmetiikka. Eikä sen aiheuttajan tarvitse olla itselle uusi tuote: joskus iho herkistyy myös tutuille, pitkään käytössä olleille valmisteille.

Joskus ihotaudinkin voi tunnistaa oireen sijainnista. Esimerkiksi ihokeliakia kutisee aivan määrätyissä paikoissa: säärien etupinnoilla, polvissa, kyynärpäissä, ristiselässä ja hiuspohjassa.

Raskaudenaikana joitakin vaivaava maksan toimintahäiriö kihelmöi yleensä jalkapohjissa ja kämmenissä.

Mitä söin ennen kutinaa?

Syyllinen on selvä, jos samoille asioille tai aineille altistuminen johtaa useamman kerran kutisevaan ihottumaan.

Se voi tulla esimerkiksi johonkin eläimeen koskemisen, lääkkeen ottamisen, auringossa oleilun tai ruokailun jälkeen. Riittää, että karttaa kutinan todennäköistä aiheuttajaa.

– Jos vaikka syönnin jälkeen alkaa aina kutittaa, voi itsekin selvittää, mitkä ruoat ovat yleisimpiä kutinan syitä, Oksman kehottaa.

Ruoka-aineista kutinaa aiheuttavat etenkin niin sanotut histamiininvapauttajat, kuten tomaatti, mansikka ja sitrushedelmät.

Kutina alkaa heti syömisen jälkeen polttelevana nokkosihottumana. Kananmuna- ja kala-allergia oireilevat myös kutinalla.

Ruoka-aineallergioista johtuva kutina tuntuu yleensä etenkin suussa. Lisäksi huulet voivat turvota heti syömisen jälkeen. Ruoka-aineita ei kuitenkaan kannata alkaa karttaa vain varmuuden vuoksi. Omat epäilyt voi sen sijaan vahvistaa kokeilemalla mahdollisesti oireita aiheuttavia ruokia yksitellen, pieninä määrinä.

Myös ravinto vaikuttaa ihon kuntoon. Liian vähäinen hyvien rasvojen saanti ei silti ole todennäköinen kutinan aiheuttaja, eikä runsaalla hyvien rasvahappojen tankkaamisella ole siihen tuntuvaa vaikutusta.

– Sisäisen voitelun roolia esimerkiksi ihon kuivuuteen on kyllä tutkittu omega-3-rasvahapoilla. Pienillä määrillä ei ole saatu juurikaan vaikutusta, eikä pienen muutoksen hakeminen kovin suurilla määrillä olisi enää edes järkevää, Oksman toteaa.

Kutina pään sisällä

Psyykkiset syyt ovat yllättävänkin suuri syypää kutinaan. Niiden laukaisemaan piinaan liittyy usein ihon hankaamista tai raapimista, jonka seurauksena iho paksuuntuu tai siihen kehittyy niin sanottuja kutinakyhmyjä.

Psyykkistä kutinaa on yleensä vain niillä alueilla, joita ylettyy hyvin raapimaan. Sitä ei löydy juuri koskaan yläselässä, vaan ennemmin käsivarsissa, säärissä ja reisissä.

Ihon ulkonäkö kertoo yleensä lääkärille, onko aiheellista epäillä kutinan olevan psyykkistä.

Taustalla voi olla ahdistusta, masennusta tai ötököiden ja loisten pelko. Niitä voi tuntua kulkevan ihon alla esimerkiksi nukkumaan mennessä. Tällaista oiretta on yleensä vaikea hoitaa muulla kuin psyykelääkkeillä ja terapialla.

– Psyykelääkkeet voivat lievittää kutinaa sellaisenaankin. Yleensä niiden yhteydessä ohjataan kuitenkin myös psykologin tai psykiatrin puheille, Oksman sanoo.

Jos kutina jatkuu

Pakottavalta tuntuva halu raapia iho jopa verille saakka on merkki siitä, että sen aiheuttajaa kannattaa tutkia lääkärissä.

Taustalla voi olla jokin tarttuvakin vaiva, kuten syyhypunkki.

– Asiaa on hyvä tutkia enemmän, jos kutina on häiritsevää, eivätkä kotikonstit, kuten perusvoiteen käyttö tai antihistamiinitabletti auta, Oksman sanoo.

Lääkäri aloittaa omat selvityksensä tavallisesti katsomalla, miltä iho näyttää: vaikuttaako se

tulehtuneelta, kuivalta, tai onko ihossa raapimisen aiheuttamaa paksuuntumista.

Jos ihossa ei näytä olevan muutoksia, otetaan yleensä joitakin verikokeita: perusverenkuva sekä maksa-, munuais- ja kilpirauhasarvot. Yleinen allergiakoe voi kertoa ylipäätään allergiataipumuksesta.

Kokeiden tulosten mukaan voidaan joko sulkea pois sisäisiä sairauksia ja allergioita, tai jatkaa niiden tarkempia selvityksiä.

Sairauksien aiheuttama kutina on yleensä vain yksi oire muiden joukossa, mutta joskus se voi olla ensimmäinenkin syövän oire.

Sitkeän kutinan syy on aina hyvä selvittää, ja hoitaa sitä pelkkien oireiden lievittämisen sijaan.