Korvakipuinen tai nuhanenäinen ei saa enää tahtoessaan antibioottireseptiä lääkäriltä, koska vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen on terveydenhoitomme suurimpia uhkia. Pian sitäkin voidaan estää lääkkeellä.

Korvatulehdukseen tai poskiontelotulehdukseen ei enää määrätä automaattisesti antibioottia. Lääkäri ei toimi näin potilaan kiusaksi vaan hänen parhaakseen: mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä tehottomammiksi ne käyvät.

Antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien kehittyminen on terveydenhoidon suurimpia uhkia. Jos jotkin bakteerit karkaavat kaikkien antibioottihoitojen ulottumattomiin, lääkäreiden keinot pysäyttää niiden aiheuttama tulehdus ovat vähissä. Siksi lääkärit varovat kirjoittamasta tarpeettomia antibioottikuureja ja aloittavat hoidot aina lääkepatteriston heikommasta päästä.

Toisaalta antibiootteja tarvitaan jatkuvasti ja vuodessa kirjoitetaan miljoonia reseptejä ympäri maailmaa. Eikö superpöpöjen kehittyminen ole siis varovaisuudesta huolimatta väistämätöntä?

Ei ole, jos suomalaisen Ipsat Therapies -lääkeyrityksen uusi lääke saa lähivuosina myyntiluvan. Yrityksen kehittämä beetalaktamaasi-lääkeaine hajottaa suolistoon päätyvän antibiootin ennen kuin se ehtii aiheuttaa tuhoa suolen luontaisessa bakteerikasvustossa. Tämä estää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntymisen suolistossa ja voisi siten ehkäistä niiden kehittymisen kokonaan.

Pahojen bakteerien hautomo

Suoliston luontainen bakteerikasvusto on tärkeä suojamme sairauksia aiheuttavia bakteereja vastaan. Niin kauan kuin se on kunnossa, elimistö kykenee torjumaan enterokokkien, enterobakteerien ja muiden ärhäköiden bakteerien lisääntymisen suolistossa.

Tilanne kuitenkin muuttuu antibioottikuurin yhteydessä. Antibiootit tuhoavat suolen normaalin kasvuston, jolloin vain antibiooteille vastustuskykyiset kannat jäävät vapaasti mellastamaan suolistoon ja aiheuttavat esimerkiksi ripulia.

– Vaikka antibiootti siis parantaa infektion toisaalla, se synnyttää vastustuskykyisten bakteerien hautomon suolistoon, sanoo tutkija Pertti Koski.

Hän työskentelee Ipsat Therapiesissa, jonka kehittämä beetalaktaamasi pyrkii estämään tämän hautomon muodostumisen suojelemalla suolen normaalia bakteeristoa.

Asevarustelusta suojakilveksi

Bakteerit tuottavat luontaisesti erilaisia entsyymejä, joiden avulla ne kilpailevat keskenään elintilasta suolistossa.

– Yhdet bakteerit pyrkivät tappamaan toisia bakteereita tuottamalla erilaisia antibiootteja ja toiset bakteerit puolustautuvat tuottamalla antibiootteja neutralisoivia entsyymejä, sanoo Koski.

Beetalaktamaasi on näistä entsyymeistä tärkein ja käyttökelpoisin. Se on erikoistunut hajottamaan beetalaktaamia, joka on tärkein antibioottiryhmämme. Puolet käyttämistämme antibiooteista, kuten penisilliinit ja kefalosporiinit, ovat beetalaktaamia.

Suurimman haasteen lääkeaineen kehittämisessä tarjoaa bakteerien valtava kirjo: monet bakteerit tuottavat hieman erilaista versiota beetalaktamaasista. Tutkijoiden on löydettävä niiden joukosta se versio, joka puree suurimpaan osaa beetalaktaamipohjaisista antibiooteista.

Entsyymi suojelee

Uuden lääkkeen tehoa on tutkittu eläimillä ja ihmisillä. Tulokset ovat olleet lupaavia. Eläinkokeissa käytettiin antibioottina ampisilliinia, jota käytetään paljon ja jonka tiedetään aiheuttavan merkittäviä muutoksia ruoansulatuskanavan bakteerikantaan. Beetalaktamaasi-lääkettä saaneet eläimet säästyivät kuitenkin kokonaan antibiootin aiheuttamilta muutoksilta suolistossa.

Toisessa kokeessa hiirille annosteltiin antibioottien mukana myös kokonainen cocktail erilaisia vastustuskykyisiä bakteereja. Nämä eivät kuitenkaan kyenneet lisääntymään uutta lääkettä saaneissa eläimissä, koska suolen luontaiset bakteerit estivät niiden kasvun.

Viime tutkimuksissa sairaalapotilailla on havaittu, että beetalaktaamasi-lääke estää suoliston normaalin bakteerikannan tuhoutumisen ja antibiooteille vastustuskykyisten kantojen kasvun myös ihmisillä.

Antibiooteilla on eroa

Uuden lääkkeen käyttökohteena ovat toistaiseksi suonensisäisesti sairaalassa annettavat antibiootit. Nämä antibiootit kulkeutuvat ensin infektiopaikalle ja vasta lopuksi suolistoon, josta ne eivät enää imeydy eteenpäin. Sen sijaan suun kautta annettavien antibioottien hajottamiseen lääke ei sovellu. Tämä johtuu siitä, että nämä antibiootit imeytyvät suolistosta, joten uusi lääke mitätöisi niiden vaikutuksen.

Pertti Koski kuitenkin korostaa, että kehitetty lääke on täysin uusi lähestymistapa antibioottiresistenssin estämiseen.

– Myös suun kautta annettavien antibioottien suunnittelussa voidaan tulevaisuudessa ottaa huomioon, miten niiden haittavaikutukset minimoidaan lääkkeen avulla.

Ei tilaa pahoille bakteereille

  1. Suonensisäisesti sairaalassa annettava antibiootti kulkeutuu ensin infektiopaikalle hoitamaan tulehdusta.
  2. Tehtävänsä hoidettuaan antibiootti kulkeutuu suolistoon, missä uusi lääke beetalaktamaasi hajottaa sen ennen kuin se tuhoaa suolen luontaista bakteerikantaa.
  3. Vastustuskykyisille bakteereille ei tule tilaa lisääntyä ja niiden kehittyminen hidastuu.

Lue lisää flunssasta ja antibiooteista.