silmät aurinkolasit aurinko
Kuva Shutterstock

Silmälääkäri muistuttaa, että aurinkolasit eivät ole ainoa näön suoja, jopa ruokavaliolla on väliä.

Silmät voivat palaa auringossa samaan tapaan kuin iho.

Totta. Silmän palovammaa kutsutaan lumisokeudeksi tai hitsaajan silmäksi. Siinä silmän pintakerros eli sarveiskalvo ärtyy auringon ultraviolettisäteilystä. Silmät ovat todella kipeät ja vetistävät. Tuntuu kuin niissä olisi hiekkaa. Lumisokeuden saa herkimmin talven hangilta tai kesällä veden ääreltä, koska UV-säteily heijastuu lumesta ja vedestä. Lumisokeus on ohimenevä mutta kivulias vaiva, joka parantuu itsestään levolla.

UV-säteilyn voi tuntea silmissään.

Tarua. Vaikka silmät ärtyvät herkästi auringosta, näkymätöntä UV-säteilyä ei voi tuntea silmissään. UV-säteilyn määrää ei voi arvioida myöskään lämpötilan tai auringon polttavuuden perusteella. Säteily voi olla voimakasta myös pilvisenä päivänä. Säteilyn määrän pystyy tarkastamaan vain UV-indeksistä.

Silmien UV-suodatuskyky lisääntyy iän myötä.

Totta. 25-vuotiaan silmä on kehittänyt luonnollisen suojan UV-säteille, koska silmän linssi muuttuu iän myötä. Lapsen silmän linssi on vielä kirkas, joten auringon säteily etenee silmänpohjaan asti. Siksi on tärkeää suojata lasten ja nuorten silmät auringolta. UV-säteily vauhdittaa kaihin syntyä.

Aurinkolasit ovat vain mukavuustekijä.

Osittain totta. Aurinko paistaa Suomessa niin lyhyen aikaa vuodesta, että UV-säteily ehtii vaikuttaa silmiin vähän. Silmien oman UV-suojan takia aikuinen ei tarvitse aurinkolaseja terveydellisistä syistä, vaan lähinnä mukavuuden takia. Sarveiskalvo on kuitenkin altis lumisokeudelle iästä riippumatta, joten silmien suojaaminen on järkevää erityisesti kirkkaassa valossa, kuten merellä. Aurinkolasit estävät tehokkaasti myös auringon häikäisyä, joka voi aiheuttaa päänsärkyä tai migreenikohtauksen. Häikäisy on kiusallista, mutta ei terveydelle haitallista.

Silmälasit suojaavat tarpeeksi UV-säteilyltä.

Voi olla totta. Nykyään suurimmassa osassa uusista silmälaseista on korkean taittokertoimen linssit eli ne estävät auringon UV-säteilyn sataprosenttisesti. Kaikki silmälasit eivät kuitenkaan sisällä tällaista suojaa. Tavalliset silmälasit, kuten myös muovilinssiset aurinkolasit estävät noin 60–70 prosenttia UV-säteilystä. Erityisesti lasten aurinkolaseja hankkiessa on hyvä tarkistaa linssin ominaisuudet optikolta. Sisätiloissa tai autossa aurinkolaseja ei tarvita UV-säteilyn takia, sillä säteily ei pääse vaikuttamaan ikkunoiden läpi.

Halvat aurinkolasit voivat vahingoittaa silmiä.

Tarua. Halvat aurinkolasit eivät itsessään vahingoita silmiä, mutta niiden UV-suoja voi olla heikko. Aurinkolaseja ostaessa kannattaa miettiä, mitä niiltä haluaa. Halvat aurinkolasit riittävät, jos haluaa suojata silmät häikäisyltä. Esimerkiksi polarisoidut linssit eivät liity UV-suojaan vaan tietystä suunnasta tulevan häikäisyn estämiseen. Hyvä häikäisy-suoja on tärkeä esimerkiksi autolla ajaessa. Myös hattu on hyvä aurinkosuoja silmille. Lasten hatussa on hyvä olla lippa. Merellä tai järvellä silmät kannattaa suojata myös laseilla, koska UV-säteily heijastuu vedestä.

Ruskeat linssit ja silmät suojaavat muita paremmin UV-säteiltä.

Tarua. Aurinkolasien sävyllä tai silmien värillä ei ole mitään tekemistä UV-suojan kanssa. UV-suoja on silmän tai linssin ominaisuus. Linssin sävy vaikuttaa enemmän näkökokemukseen ja lasien mukavuuteen. Sarveiskalvolla ei ole ihoa, joten silmien väri ei vaikuta silmän kykyyn suojautua auringolta.

Kannattaa käyttää suuria aurinkolaseja.

Totta. Aurinkolasien koko ja muoto vaikuttavat niiden antamaan aurinkosuojaan. Sivuille yltävä linssi tai leveät sangat estävät tehokkaasti sivulta tulevaa auringonvaloa.

UV-säteilyn haitat näkyvät silmissä vasta pitkän ajan kuluessa.

Osittain totta. Pitkään kestänyt toistuva altistus UV-säteilylle voi nopeuttaa harmaakaihin tulemista. Kaihissa silmän linssi samenee liikaa. Kaihi on tavallisimpia heikko­näköisyyden syitä maa­ilmassa. Kaihi kehittyy yleensä iän myötä ja heikentää silmän näkökykyä asteittain. Siihen liittyy esimerkiksi vaikeuksia nähdä hämärässä. Pitkään kestävä auringon UV-altistus saattaa vaurioittaa myös silmänpohjaa. Toisaalta voimakas UV-säteily voi vaikuttaa silmään nopeastikin aiheuttamalla tulehduksen eli lumisokeuden.

Syöpä voi tulla myös silmään.

Totta. Silmään voi tulla melanooma samalla tavalla kuin iholle. Silmän melanoomien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Syöpä saattaa tulla silmän sisälle oleviin luomiin, jotka voivat muuttua pahanlaatuisiksi. UV-säteilyn ja silmäsyövän yhtey­destä ei ole varmuutta, mutta UV-säteilyä pidetään silmämelanoomien vaaratekijänä.

Aurinkoon ei saa katsoa suoraan, vaikka se olisi pilvessä.

Totta. Aurinko on hyvin kirkas, myös pilven takana. Siksi myös auringon säteilyn vaikutukset silmiin ovat voimakkaampia, kun sitä katsoo kohtisuoraan. Myös UV-säteilyn vaikutus voi olla moninkertainen. Kiikareilla aurinkoa kohti katsominen on erityisen tuhoisaa, koska silmät voivat vaurioitua pysyvästi.

 Asiantuntija ylilääkäri Niko Setälä, Keski-Suomen keskussairaalan silmäyksikkö

 

Kasviksia silmille

Terveellisellä ruoka­valiolla pystyy tehostamaan silmien kykyä suojautua auringolta.

Auringon valo vapauttaa silmässä happiradikaaleja, jotka ovat vahingollisia silmälle. Silmät suojautuvat niiltä elimistön omien ja ravinnosta saatavien antioksidanttien avulla.

Monipuolinen, kasviksia sisältävä ruokavalio sisältää riittävästi antioksidantteja. Esimerkiksi hedelmät, vihannekset ja marjat ovat todellista silmänruokaa, sillä ne vaikuttavat silmien luontaiseen kykyyn suojautua auringolta.

Muun muassa kananmunien sisältämän luteiinin on väitetty olevan hyväksi silmille, mutta luteiinilisän vaikutuksista silmien hyvinvointiin ei ole todisteita.

Vierailija

Aurinkolasit päähän näön vuoksi

Kannattaa huomioida kuitenkin aurinkolasien kunnollinen uv- suojaus, eli ei ihan mitä tahansa hyväksy nenänpäähänsä. Sillä kun suojaamme silmiämme valolta ovat silmät myös enempi avoimimpina ilman normaali siristelyä ja silmään pääsee sitä myöten enempi säteilyä, on näin uv- suojatason laadullakin silloin suurempi merkitys. "2 Much of Energy"
Lue kommentti
Vierailija

Aurinkolasit päähän näön vuoksi

Fakki-idiotismia. Silmän palaminen, eli lumisokeusko ei ole aurinkolasien käyttöä puoltava terveydellinen syy? Ja kun se tapahtuu yhä uudelleen, siitä ei seuraa mitään? Silmän linssin kehittää (samentuessaan?) "luonnollisen uv-suojan". Vanhat vesibussikuskit olivat takavuosina lähes sokeita kesäisestä vuosia kestäneestä auringonsäteilyyn tuijottamisesta merellä. Kovassa häikäisevässä auringon paahteessa työskentely on todella raskasta ja myös silmät tulevat siitä kipeiksi. Suoraan sanottuna...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti