Ahdistus on jo melkein uusi kansantauti. Miksi nuoria ja myös aikuisia ahdistaa nykyään niin kovasti ja mitä asialle voisi tehdä?
Yhä useampi suomalainen, erityisesti nuori, kokee ahdistusta tavalla, joka vaikuttaa arkeen ja ihmissuhteisiin.
Teini-ikäisistä tytöistä 31 prosentilla oireet riittävät nykyisin ahdistuneisuushäiriön kliiniseen raja-arvoon, kertoo Turun yliopiston tutkimus. Myös aikuisilla ahdistuneisuus on kasvussa: koko väestössä ainakin viisi prosenttia kärsii siitä.
Ahdistus on tunnetila, jossa on pelkoa tai huolta liittyen johonkin menneisyyden, nykyhetken tai tulevaisuuden tapahtumaan. Usein se on sekoitus epämiellyttäviä ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia.
– Tunteena ahdistus on kuin kaveri, joka koittaa auttaa selviytymään kaoottisessa ja arvaamattomassa maailmassa, psykoterapeutti Emilia Kujala kuvaa.
Joskus tunnetila kuitenkin paisuu liian voimakkaaksi. Silloin mukaan voi tulla panikointia, kauhua, syvää epävarmuutta itsestä sekä voimakasta pelkoa sosiaalisista tilanteista. Oireiden kroonistuessa kyse on ilmeisen varmasti diagnosoitavasta ahdistuneisuushäiriöstä.
Mutta miten ahdistuksesta tuli kehittyneen maailman vitsaus?
Älylaitteet myllertävät mieltä
Samalla kun lapsuus on älylaitteistunut, vapaat leikit, pelit ja fyysinen sosiaalisuus ovat vähentyneet.
Muutos on ollut nopea. Yli 40-vuotiaat joutuivat – tai saivat – elää lapsuutensa ilman somea. Kaverit haettiin ulos ovikelloa soittamalla ja yhteistä toimintaa keksittiin vaikka väkisin.
Vaikka älylaitteet eivät ole olleet varttuneemmille samanlainen mielen tehosekoitin kuin nykylapsille, yli 45-vuotiaistakin huomattava määrä, noin neljä prosenttia, kärsii merkittävällä tavalla ahdistuneisuudesta.
Ahdistuneisuushäiriöstä on tullut Suomessa yleisin yli kymmenen päivää kestävien sairauspoissaolojen syy julkisella sektorilla. Erityisen alttiita olivat sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen työntekijät ja heistä korostuneesti nuorimmat työntekijät.
Ahdistusta kirvoittavat elämän sirpaloituminen, suorituskeskeisyys, arjen kiire sekä epävarmuus omassa taloudessa ja työelämässä. Uutisetkin voivat ahdistaa loputtomilla uhkakuvillaan.
Valheellista ahdistusta?
Mutta onko kaikki ahdistus samanlaista? Lyhyt vastaus on, että ei ole.
Erona ulkopuolisten tapahtumien seurauksena tulevaan tunteeseen on niin kutsuttu valeahdistus (epäselvä ahdistus). Esimerkiksi univajeessa peloista vastaava aivojen mantelitumake aktivoituu voimakkaammin. Sisäisiä syitä kofeiinin vaikutuksen lisäksi voivat olla krooninen stressi- ja tulehdustila tai suolistobakteeriston epätasapaino.
Valeahdistusta voi olla sekin, jos heti aamulla on ahdistunut olo selittämättömällä tavalla. Tunne lievittyy yleensä nopeasti, kun puuttuu siihen vaikuttaviin tekijöihin. Esimerkiksi lepää riittävästi ja vähentää unta rikkovia stimulantteja, kuten kahvia ja alkoholia.
Mitä muita syitä ahdistukselle voi olla ja miten ahdistusta voisi arjessa vähentää? Tähän on monia erilaisia keinoja, jotka riippuvat siitä, mistä ahdistus kumpuaa.
Lue lisää aiheesta Hyvä terveys -lehden numerosta 10/2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
