Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Taas flunssassa! Milloin jatkuvasta sairastelusta pitäisi huolestua?

Vetämättömyys ja epämääräinen puolikuntoisuus ilman selkeitä sairaana olemisen oireita on ärsyttävää, kuluttavaa ja vähän epäilyttävääkin. Työteho laskee eikä vapaa-ajallakaan jaksa touhuta. Töistä kotiin jääminen pelkkien lievien flunssaoireiden takia on harvalle mahdollista, mutta muuta elämää on helpompi karsia. Iltaisin voi olla suurempi houkutus jäädä kotiin lepäämään kuin lähteä vähän huonovointisena kuntoileemmaan tai tapaamaan ystäviä.

Pian voi tuntua jo siltä, että mikään ei oikein jaksa kiinnostaa. Ehkä mieleen hiipii pelko: mitä jos tämä onkin jotain muuta kuin vain pitkittynyttä flunssaa!
Jos ainoat oireet ovat väsymys ja flunssaisuus, ei kuitenkaan kannata vaipua synkkyyteen. Yleensä jatkuva puolikuntoisuus ja alttius saada pitkiä flunssaputkia ovat merkkejä vastustuskyvyn heikentymisestä.

Siksi flunssatartuntoja on helppo saada yksi toisensa jälkeen. Oireet voivat pysyä suunnilleen samoina, vaikka yksi virus oikeasti paranisi ja toinen tarttuisi.

Flunssaviruksille ei synny kestävää immuniteettia sairastamisen jälkeen. Vaikka joku virus ei enää samana talvena uudelleen tarttuisikaan, muita tarjokkaita on liikenteessä melkein 200. Uusi tartunta voi olla edeltäjäänsä ärhäkämpi, heikentää limakalvojen kuntoa entisestään ja altistaa taas uusille viruksille.

Voiko taustalla olla jokin vakavampi syy?

Todennäköisin syy pitkään puolikuntoisuuteen on se, että on vain joutunut sairastamaan useampia virustulehduksia eli tavallisia flunssia. Jos tartuntojen välillä ei ehdi kunnolla tervehtyä, niin että pääsisi normaalisti kuntoilemaan tai ulkoilemaan reippaasti, olosta voi tulla jo senkin takia vetämätön. Pitkä sairastelu voi myös alkaa masentaa, etenkin jos ulkona on märkää, kylmää ja pimeää.

Jotkut virukset voivat aiheuttaa tulehduksen sydämeen tai keuhkoihin. Silloin palautuminen vie enemmän aikaa, vaikka olisi jo käytännössä terve.
Hälytysmerkki on aina se, että tauti muuttuu erilaiseksi ja oireet rajummiksi. Esimerkiksi korkea kuume, kovat kivut, yleiskunnon nopea heikkeneminen ja painon äkillinen laskeminen viittaavat johonkin muuhun kuin pelkkään flunssakierteeseen.

Milloin pitää mennä lääkäriin?

Flunssaan ei oikein auta muu kuin lepo ja aika. Lääkäriin kannattaa kuitenkin mennä aina, jos vointi alkaa heiketä tai tauti muuttaa muotoaan, vaikka sen piti olla jo menossa ohi.

Hengitystieinfektioiden sairastaminen etenee monesti kahdessa vaiheessa: virusperäistä flunssatartuntaa voi seurata jälkitautina bakteerin aiheuttama tulehdus, jota voitaisiin hoitaa antibiooteilla.

Yskösten tai rään muuttuminen kirkkaasta vihertäväksi, päänsärky, kuumeen nouseminen ja poskien tai korvien kipeytyminen ovat tavallisia tuntomerkkejä sille, että lääkärissä käyminen kannattaisi. Bakteerin aiheuttamia flunssan jälkitauteja ovat esimerkiksi keuhkoputken- tai poskiontelontulehdus ja välikorvantulehdus.

Vaarallinen jälkitauti

Osaan flunssaviruksista liittyy riski saada sydämen tai sydänkalvon tulehdus. Se ei aina näy päälle päin, joten flunssaisena ei kannata rehkiä. Flunssan järkevä sairastaminen ei kuitenkaan tarkoita vuoteessa makaamista, vaan tärkeintä on välttää kovaa fyysistä rasitusta. Lisäksi pitäisi muistaa juoda nesteitä. Kylmä vesi ajaa periaatteessa asian, mutta monista tuntuu mukavammalta juoda jotakin kuumaa.

Lue lisää sydänlihastulehduksesta.

Helpota oloa

Käytä tukkoisena aikana limakalvoja hoitavaa ja kosteuttavaa suolaliuosta tai suolaliuos-dekspantenolisuihketta. Näin nenän limakalvot pysyvät paremmassa kunnossa.

Asiantuntijat: immunologian professori Seppo Meri, Helsingin yliopisto. Virusopin professori Ilkka Julkunen, Turun yliopisto.

Flunssa on yleinen ja tavallinen tauti

  • Keskivertosuomalainen sairastaa 2–4 flunssaa vuodessa.
  • Flunssa kestää keskimäärin 3–4 päivää, influenssa 6–7 päivää.
  •  Flunssaviruksia on liikkeellä eniten kylmään ja kosteaan vuodenaikaan.
  • Flunssatartunnat leviävät parhaiten syksyn ja kevään välillä, kun ihmisiä pakkautuu samoihin tiloihin: liikennevälineisiin, päiväkoteihin ja kouluihin.
  • Flunssaviruksia on yhteensä noin 200. Niistä 160 on rinoviruksia, jotka ovat tavallisimpia nuhakuumeen aiheuttajia.
  • Yhden flunssaviruksen sairastamisen jälkeen voi olla alttiimpi saamaan toisen flunssavirustartunnan.
  • Flunssa on monesti kaksivaiheinen: ensin tulee tavallinen flunssa ja sen jälkeen bakteerin aiheuttama jälkitauti, kuten keuhkoputkentulehdus.
Vierailija

Flunssassa vain jälkitauti on vaaraksi

Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen. Miksi kukaan ei kerro syksyllä, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan? Ai niin, siitä ei saa rahaa eikä vetäviä klikkiotsikoita. Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada...
Lue kommentti