Hampaat vinksin vonksin? Kannattaako rivistöä oikoa enää aikuisena?

Jos purentavirheet ovat lapsena jääneet hoitamatta tai aikanaan oiotut hampaat ovat siirtyneet takaisin väärään asentoon, oikomishoito voi tulla ajankohtaiseksi aikuisena.

Tavallisesti aikuisten hampaiden asentovirheet hoidetaankin yksityisillä vastaanotoilla. Aikuinen pääsee hoitoon julkiselle vain, jos purentavirhe on vakava. 

Ennen hoidon aloittamista hammaslääkäri varmistaa, että hampaat ja hoitorutiinit ovat kunnossa, erikoishammaslääkäri Rekina Karhulahti korostaa.

– Oikomishoidon aikana hampaiden puhtaana pitäminen vaatii tavallistakin enemmän aikaa ja vaivaa, jotta hampaat eivät pääse reikiintymään, sillä kiinteät oikomiskojeet lisäävät bakteerien määrää ja vaikeuttavat hampaiden puhdistamista.

Myös hampaiden rakennetta tarkastellaan ennen oikomishoidon aloittamista. Joskus hampaiden juuret voivat olla erityisen lyhyet, mistä voi koitua haasteita.

Kalvot uudempi menetelmä 

Ennen hoidon aloitusta potilas käy hammaslääkärin vastaanotolla keskustelemassa. Sitten hampaista otetaan kipsimallit tai 3D-skannaus, valokuvia ja röntgenkuvat. Tältä pohjalta tehdään suunnitelma. 

Hampaita voidaan siirtää sivusuunnassa, kuopissaan ylös ja alas ja niitä voidaan kallistaa ja kiertää. Vaihtoehdot ovat perinteinen kiinteä koje eli ”raudat” tai uudempi kalvo-oikominen. 

Kiinteä koje tarkoittaa, että hampaiden etupinnoille kiinnitetään metallin tai hampaan värisiä kiinnikkeitä eli braketteja, joihin kiinnitetään kaarilanka.

Kiinteää kojetta säädetään hammaslääkärissä noin kuuden viikon välein. 

Kalvo-oikominen toteutetaan kirkkailla, läpi näkyvillä kalvoilla, jotka ovat hammaskaaren muotoon tehtyjä muotteja.

Kalvoja valmistetaan sarja kullekin yksilöllisesti, ja kutakin kalvoa käytetään viikosta kahteen, 22 tuntia vuorokaudessa. Se poistetaan suusta vain, kun pestään hampaat, syödään tai juodaan muuta kuin vettä. 

Täysin huomaamattomia kalvotkaan eivät ole, sillä myös niitä varten hampaisiin tarvitaan kiinnikkeitä. Kalvovalmistajia on paljon. Yhteistä valmistajille on se, että ne laativat alustavan 3D-hoito suunnitelman hammaslääkärin pyyntöjen ja hampaista tehtyjen mallien perusteella.

Oikomisessa eteen voi tulla yllätyksiä. Erikoishammaslääkäri osaa ennakoida hoidon onnistumiseen vaikuttavia asioita, arvioida sen etene mistä ja reagoida, jos haittoja tulee. 

Säätäminen voi sattua

Oikomishoito aiheuttaa jonkin verran kipua ja arkuutta. Varsinkin hoidon alussa ja kojeiden säätämisen tai kalvojen vaihtamisen jälkeen. Useimmiten kipu kestää vain muutaman päivän, ja sitä voi lievittää tulehduskipulääkkeillä. 

Kiinteiden kojeiden kiinnikkeet voivat hangata suun limakalvoja. Sen voi estää suojavahalla tai -liuskoilla, jotka kiinnitetään braketteihin.

 Aikuisten oikomishoidossa tuloksia tulee usein nopeasti. Kun aikuinen maksaa hoitonsa itse, hän myös sitoutuu hoitoon.

Hintaa tulee tuhansia

Yksittäisen hampaan siirtäminen riviin voi onnistua muutamassa kuukaudessa, mutta keskimäärin oikomisvaihe kestää 2,5 vuotta. Hammaslääkärikäyntejä tarvitaan noin puolen toista kuukauden välein. 

Yleensä kaikenlaiset hampaat saadaan siirrettyä hammaskaarelle, mutta hoito ei suinkaan lopu siihen. Alkaa retentio- eli ylläpitovaihe, joka aikuisella kestää koko loppuelämän. 

Hampaiden siirtyminen takaisin entisille paikoilleen estetään usein retentiolangalla, joka kiinnitetään hampaiden sisäpinnalle. 

Keskimäärin oikomisvaihe kestää 2,5 vuotta. 

Oikomishoito maksaa 1500–8000 euroa. Kalvoilla oikominen on usein kalliimpaa kuin kiinteillä kojeilla eli raudoilla. 

Asiantuntijana erikoishammaslääkäri Rekina Karhulahti. 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.