Haukotus kertoo paljon muustakin kuin väsymyksestä - jopa vakavasta sairaudesta
Hapenpuute tai väsymys saa haukottelemaan. Mutta joskus syy on vakavampi. Haukotus voi kertoa myös alkavasta sairauskohtauksesta. Siksi sen viestiä kannattaa kuunnella.
Miksi minä taas haukottelen? Nukuin viime yönä vähintäänkin kohtuullisesti.
–Väsymys tai pitkästyminen on varmasti yleisin syy haukotukseen. Aivot virkistävät itseään vetämällä keuhkot täyteen ilmaa, erikoislääkäri Toni Vänni sanoo.
Haukottelulle tulee tarve, jos pienet hengitystiet tai keuhkorakkulat eivät saa riittävästi happea. Myös pinnallinen hengitys voi antaa haukotusrefleksille syyn laueta. Makea haukotus kohentaa hermoston vireystilaa jonkin verran saman tien. Ei siis ole lainkaan tavatonta haukotella, jos kokoushuoneen happipitoisuus laskee. Kun katsot muita saman pöydän ääressä, huomaat ehkä, että hekin haukottelevat tai peittävät pintaan pyrkivän haukotuksen kädellään.
–Kyse ei välttämättä ole siitä, että kokous on pitkäveteinen. Ilmanvaihto tilassa on ehkä riittämätön siellä olevalle joukolle.
Aina syy ei kuitenkaan ole niin selkeä kuin väsymys tai hapenpuute. Se voi myös varoittaa
Huh, maailma keinuu
Matkalaiselle haukottelu voi olla ikävä vinkki. Laivalla tai automatkalla alkava toistuva haukottelu saattaa nimittäin kertoa päälle vyöryvästä matkapahoin voinnista. Muita oireita voivat olla kalpeus, huokailu, kylmä hiki ja vapina. Pahoinvointi johtuu heiluvasta liikkeestä, joka ärsyttää sisäkorvassa sijaitsevaa tasapainoelintä.
Tilanne pahenee, jos lukee tai tekee jotain muuta niin, etteivät silmät seuraa matkan kulkua. Oksentaminen helpottaa yleensä oloa. Joskus haukottelu on matkalaiselle kuitenkin hyvä juttu, kun siihen ei liity pahoinvointia.
–Lentokoneessa haukottelua voi käyttää hyväksi, kun ilmanpaine muuttuu ja korvat meinaavat mennä lukkoon. Haukottelu tasaa ilmanpainetta samoin kuin vaikka nieleskely tai purkan jauhaminen, Vänni kertoo
Migreeni tulollaan
Joskus haukotus on oire alkavasta sairauskohtauksesta. Tutuin se on luultavasti migreeniä sairastaville. Se on yksi esioireista, joka varoittaa migreenikohtauksesta. Tällöin haukottelu on epätavanomaista ja usein toistuvaa ja se alkaa ilman väsymystä.
Varsinainen kohtaus voi alkaa parin tunnin tai jo muutaman minuutin päästä. Esioireet ovat kullakin migreenikolla erilaisia.
Kun oppii tunnistamaan esioireet, osaa ottaa ajoissa kohtauslääkkeen. Migreenissä haukotusta voi tässä syystä pitää ystävänä.
–Migreenin kohtauslääkkeet tehoavat parhaiten, kun ottaa ne heti ensimmäisistä oireista eikä vasta sitten, kun kipu on yltynyt pahaksi.
Jos se onkin astmaa?
Myös astmaatikko voi tunnistaa alkavan astmakohtauksen haukottelusta. Ainoana oireena se ei kuitenkaan yleensä tule. Mukana on yskää, limaneritystä, painon tunnetta rintakehällä, hengenahdistusta tai uloshengityksen vinkumista.
–Kun tunnistaa kohtausta edeltävät oireet, osaa tarvittaessa ottaa avaavaa lääkettä tilanteen helpottamiseksi. Myös ennen epilepsiakohtausta voi tulla haukottelua. Lisäksi saattaa olla esimerkiksi näkö-, maku-, haju- tai kuuloharhoja. Epilepsiakohtauksia on hyvin monen laisia: osalla kohtaukset voivat olla lähes huomaamattomia, toisilla ne saattavat aiheuttaa voimakkaita kouristeluja ja jopa tajunnan menetyksen.
Yllättävä ja harmiton tic
Haukottelu voi olla myös tic-oire, joita esiintyy varsinkin lapsilla mutta joskus aikuisillakin. Tic-oireet ovat vaarattomia ja tahdosta riippumattomia lihasliikkeitä tai äännähdyksiä. Haukottelun lisäksi ne voivat olla esimerkiksi silmien räpyttelyä, pään liikuttelua, jalkojen tai käsien nykäyksiä tai vingahtelua. Kehityksellisten nykimishäiriöiden vaikeinta muotoa kutsutaan Touretten oireyhtymäksi. Kaikenlaiset kuormitustilanteet lisäävät tic-oireita. Sellaisia voivat olla esimerkiksi väsymys, stressi, jännitys tai flunssa. Myös iloiset asiat, joita odottaa innolla, saattavat laukaista pakko-oireita.
Nyt olisi aika syödä
Joskus haukottelun takana on niinkin yksinkertainen selitys kuin nälkä. Verensokeri laskee ja vireystilassa tapahtuu notkahdus. Kun oikein väsyttää, alkaa haukotuttaa. Myös nestehukka saattaa oireilla haukotteluna. Esimerkiksi kovan salitreenin tai lenkin aikana ei aina muista juoda riittävästi, vaikka hikoilee runsaasti. Rankka saunominenkin voi janottaa niin, että olo on väsynyt ja aiheuttaa haukottelua.
–Elimistö opastaa haukottelemalla avaamaan suun ja kaatamaan nestettä sisään. Jotkut lääkkeet voivat väsyttää ja siksi lisätä haukottelua. Tällaisista Vänni mainitsee muun muassa Parkinsonin taudin lääkkeet. Myös ahdistusta rauhoittavat ja unihäiriöitä helpottavat bentsodiatsepiinit ja muut uni- ja mielialalääkkeet voivat aiheuttaa väsymystä.
–Väsähtänyt kroppa käy hitaalla ja se saa aikaan haukottelua.
Kuin kuppi kahvia
Jokainen meistä haukottelee joka päivä tai ainakin hyvin usein. Vaikka hauko tuksen perimmäistä tarkoitusta ei tiedetä, Vänni pitää sitä ihmiselle hyödyllisenä. Keuhkot haukkaavat kunnon siivun hap pea, joka leviää verenkierron mukana aina aivoihin saakka.–Virkistäähän se, kuten kuppi kahvia. Valitettavasti kunnon haukottelua on vaikea saada aikaan ajatuksen voimalla. Niin kauan kuin olemme haukotelleetkin, emme silti ole oppineet matkimaan refleksin omaista, oikeaa haukotusta.
–Pakotettu haukotus on vain kalpea kopio siitä, mitä oikea haukotus tekee.
JOSKUS VAKAVA VIESTI
Epätavanomainen ja sitkeä haukottelu voi liittyä vakavaan sairauteen. Haukottelun lisäksi mukana on silloin kuitenkin aina myös muita oireita.
SYDÄNINFARKTI Lisäksi oireena kova rintakipu, joka voi säteillä olkavarsiin tai käteen, lisäksi kylmä hiki ja pahoinvointi.
PARKINSONIN TAUTI Lisäksi oireena lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihas jäykkyys.
MS-TAUTI Lisäksi oireena näön hämärtyminen, raajojen puutuminen tai lihasheikkous, kaksoiskuvat, tasapainovaikeudet, huimaus ja puhehäiriöt.
NARKOLEPSIA Lisäksi oireena poikkeava päivä aikainen väsymys, tahaton nukahtelu, aistiharhat ja unihalvaukset.
UNIAPNEA Lisäksi oireena äänekäs ja katkeileva kuorsaus, kurkun karheus ja suun kuivuminen nukkuessa, jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun.
Asiantuntija erikoislääkäri Toni Vänni.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.