uniapnea, päiväväsymys
Kuva Shutterstock

Uusi kansantautimme uniapnea kuuluu ja tuntuu: kuorsauksena, väsymyksenä ja masennuksena. Siitä voi kuitenkin parantua, kun muuttaa elintapojaan.

Väsyttääkö jatkuvasti, vaikka tuntuu, että nukut riittävän monta tuntia yössä? Entä onko selittämätöntä päänsärkyä, masennusta, riitaa läheisten kanssa tai seksuaalista haluttomuutta? Onko painoa kertynyt liikaa? Tupakoitko tai tuleeko otettua iltaisin pari yömyssyä liikaa?

Jos näiden oireiden lisäksi puoliso valittaa, että kuorsaat ja korahtelet öisin niin, ettei hänkään saa unta, saatat kärsiä uniapneasta.

Uniapnea on uusi kansantauti, jota sairastaa vähintään 200 000 suomalaista.

– Uniapnea on elintasosairaus, jonka merkittävin aiheuttaja on lihavuus. Kaksi kolmasosaa tautia sairastavista on ylipainoisia. Ja koska suomalaisten paino nousee jatkuvasti, myös uniapnea lisääntyy, sanoo keuhkosairausopin dosentti Tarja Saaresranta.

Uniapneaa voi kuitenkin sairastaa, vaikka ei olisi ylipainoinen.

Silloin hengitystiet ovat rakenteellisesti ahtaat. Ylipainoisilla saman ilmiön aiheuttaa rasva, joka kertyy hengitysteiden ympärille.

Uniapneassa sisäänhengitys aiheuttaa nukkuessa alipaineen, jonka seurauksena hengitys menee hetkellisesti tukkoon. Tämä kuuluu korahtelevana kuorsauksena. Hengityskatkoksia saattaa olla jopa satoja yössä, ja ne voivat kestää sekunneista yli minuuttiin.

Hormonit suojaavat naisia

Uniapnea puhkeaa yleensä keski-iässä ja sitä sairastaa neljä prosenttia keski-ikäisistä miehistä, kun samanikäisistä naisista vain pari prosenttia sairastuu.

–Ero johtuu siitä, että naishormonit suojaavat naisia vaihdevuosiin asti. Keltarauhashormoni pitää muun muassa ylähengitystiet auki. Vaihdevuosien jälkeen uniapneaa on naisilla yhtä paljon kuin miehilläkin.

Ylipainon lisäksi tupakointi, alkoholi ja tietyt rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapneaa. Tupakointi lisää limakalvojen turvotusta ja tekee hengitysteistä ahtaammat. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet puolestaan heikentävät hengitystä.

–Jo yksi annos alkoholia pahentaa uniapneaa. Mahdollinen saunakalja kannattaisikin ottaa illalla ennen saunaa, jotta sen vaikutus ehtii haihtua ennen nukkumaanmenoa, sanoo Saaresranta.

Hänen mukaansa suurimmalla osalla uniapneasta kärsivistä ei ole diagnoosia, koska vaiva on niin yleinen ja sen oireet, kuten väsymys tai unettomuus, ovat tavallisia stressioireita.

– Hengityskatkoksia ei pidetä hälyttävinä oireina, vaan ne hyväksytään. Monesti miehet eivät meinaa uskoa vaimojaan, kun nämä huomauttavat kuorsauksesta tai hengityskatkoksista, sanoo Saaresranta.

Myös läheiset kärsivät

Usein puolisokin kärsii toisen uniapneasta, koska kuorsaajan vieressä nukkuminen on vaikeaa ja katkonainen uni stressaa siinä missä uniapnea itse potilasta.

Hoitamaton uniapnea lisää monien vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, riskiä. Verisuonet ovat lujilla hapenpuutteen ja rintakehän sisäisten paineenvaihtelujen vuoksi, jolloin myös verenpaine kohoaa. Jos ihminen sairastaa jo sepelvaltimotautia, hapenpuute voi laukaista sydänkohtauksen.

Uniapnea aiheuttaa myös ärtyisyyttä, muistihäiriöitä ja impotenssia. Yöhikoilu, virtsaamistarve öisin sekä rytmihäiriöt voivat myös olla merkkejä uniapneasta.

Väsymys lisää selvästi onnettomuusriskiä liikenteessä sekä työpaikoilla.

– Tapaan jatkuvasti potilaita, jotka kertovat nukahtaneensa rattiin. Mediassa kuulee myös, kuinka liikenneonnettomuuteen ei löydetty syytä. Tällöin on erittäin mahdollista, että kuljettaja on nukahtanut rattiin. Erikoisin tapaus oli sellainen, kun potilas nukahti kesken hitsaamisen.

Elämäntapamuutos auttaa

Uniapneaa on hoidettu vasta kolmisenkymmentä vuotta. Ensimmäinen laite vaivaan kehitettiin vuonna 1981 Australiassa pölynimurista. 1990-luvun alussa tajuttiin, että maissa joissa lihavuus lisääntyy, uniapneasta oli kehittynyt kansantauti.

– Tauti on vähän niin kuin käenpoika tautikirjossa. Se kehittyy usein muiden vaivojen ohessa. Uniapneaa sairastavalla on monesti esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, sepelvaltimotauti tai sydämen eteisvärinää.

Hoidossa tärkeintä on elämäntapamuutos: laihduttaminen, liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni sekä tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen.

– Kun nämä asiat saa kuntoon, on mahdollista jopa parantua kokonaan, Tarja Saaresranta sanoo.

Jos uniapnea on ollut pitkään hoitamattomana, potilaalle on saattanut tulla pysyviä rakenteellisia muutoksia, joita ei voi parantaa, kuten venyneet nielun rakenteet.

Paineilmaa ja muita apuja

Uniapneaa tutkitaan sairaalassa, jossa potilaalta mitataan yön aikana hengityskatkoksien määrä. Näin selviää, onko kyseessä uniapnea ja jos on, niin kuinka vakava.

Kun uniapnea on todettu ja esimerkiksi hengityslaitehoito aloitettu, potilas käy säännöllisesti tarkastuksessa, jossa seurataan laitteen mittaamia arvoja.

Uniapneaa hoidetaan tehokkaasti CPAP-hengityslaitteella, jota käytetään öisin. Laite puhaltaa nenänieluun huoneilmaa pienellä ylipaineella, minkä seurauksena hengitystiet eivät tukkeudu nukkuessa.

CPAP-laite vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.

– Jotkut potilaat joutuvat käyttämään laitetta loppuelämänsä. Se kuitenkin parantaa elämänlaatua merkittävästi ja nopeasti, joillain jopa jo ensimmäisen yön jälkeen. Osalla myös verenpaine laskee ja sokeriarvot muuttuvat paremmiksi.

Hengityslaite ei kuitenkaan sovi kaikille. Jotkut eivät saa unta sen kanssa, eivät opi nukkumaan laite kasvoilla tai heräilevät pitkin yötä, sillä kääntyily on laitteen kanssa hankalaa.

Uniapneaa voidaan hoitaa myös uniapneakiskolla, joka vetää nukkuessa alaleukaa eteenpäin ja helpottaa hengittämistä.

Lisäksi on erilaisia leikkaushoitoja. Ne tulevat kuitenkin harvoin kysymykseen. Uutena hoitomuotona on kokeiltu ylähengitysteiden hermostimulaattoria, joka antaa laajentajalihaksien hermoihin puhtia ja pitää hengitysteitä auki.

– Uniapnean kanssa pystyy elämään laadukasta elämää, kun menee ajoissa hoitoon, sanoo Tarja Saaresranta.

Asiantuntija: keuhkosairausopin dosentti Tarja Saaresranta, Turun yliopistollinen keskussairaala.

 

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

erektio-ongelma

Olen 28-vuotias mies, jolla on ongelmia erektion ylläpitämisessä. Olen pari vuotta ollut yhdessä vaimoni kanssa ja viimeisen vuoden aikana olemme rakastelleet lähes joka päivä. Minä haluan vaimoani, mutta erektioni laantuu yhdynnän aikana. Se kuitenkin palaa hetken päästä takaisin. Mistä tämä johtuu? Minulla on epäilys fibromyalgiasta, sillä kärsin kivuista jatkuvasti. Voivatko kivut vaikuttaa erektioon?

EREKTIOHÄIRIÖ ei ole keskeisin kardiologin osaamisalue, mutta aika usein potilaat kysyvät asiasta kardiologilta.Tätä vastausta varten tarkistin myös Duodecimin terveyskirjastosta, mitä siellä aiheesta oli kirjoitettu. Siellä todetaan kyselytutkimuksiin nojautuen, että kolmella neljästä miehestä yhdyntä epäonnistuu erektiovaikeuksien vuoksi joka viidennellä yrityskerralla. Ajoittainen erektiovaikeus on siis tavallista.

Ongelmia voi ilmetä joko erektion alkamisessa tai ylläpitämisessä yhdynnän aikana. Erektiovaikeus yhdistetään hyvin monenlaisiin tekijöihin. Se voi johtua psykologisista syistä, erilaisista sairauksista tai niiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä.

Yhdyntä on hyvin intiimi asia ja on ymmärrettävää, että henkinen tila ja aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa siihen. Stressi, väsymys, häpeä, syyllisyys, traumaattiset kokemukset ja pelko epäonnistumisesta voivat johtaa erektiovaikeuksiin.

Myös parisuhdeongelmat tai kumppanin käyttäytyminen vaikeuttavat erektiota. Monet krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti, valtimosairaudet ja diabetes voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Lihavuus, runsas alkoholin käyttö ja unilääkkeet liitetään myös erektiovaikeuteen itsenäisinä tekijöinä.

Kysyjän tapauksessa krooninen fibromyalgiasta aiheutuva kipu voi häiritä erektiota. Kovin vaikealta häiriö ei onneksi vaikuta, kun yhdyntä kuitenkin onnistuu lähes päivittäin.

Liitän tähän pari kirjallisuusviitettä, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa: Apter Dan ym: Seksuaalisuus (Duodecim 2007) ja Kontula Osmo: Mielen seksuaalisuus (Duodecim 2012).

Lisää tietoa erektio-ongelmista Terveyskirjastossa.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.