Raivostuttaa, itkettää, syöpötyttää? Hormonitasoissa on kuukautiskierron aikana jopa satakertaisia eroja. Ei siis ole ihme, että ne vaikuttavat naiseen monella tavalla. Mitä hormoneissa tapahtuu kuukauden aikana, miten ne vaikuttavat kehossa ja miltä ne tuntuvat? Ja mikä avuksi hormonipyöritykseen?

Viikko 1: Kuukautiset

Mitä hormoneissa tapahtuu? Kuukautisten alkaessa veressä on vain niukasti naishormonia eli estrogeeniä ja keltarauhashormonia eli progesteronia. Viikon aikana estrogeenin määrä alkaa vähitellen kasvaa, jolloin myös kuukautisoireet helpottuvat.

Miten hormonit vaikuttavat kehossa? Kohdun limakalvon pintaosa irtoaa ja poistuu kuukautisvuodon mukana. Estrogeenin vähäisyys saattaa joskus aiheuttaa päänsärkyä sekä vanhemmilla naisilla hikoilua ja vaihdevuosioireiden kaltaisia lämpöaaltoja. Joillakin on myös suolisto-oireita, esimerkiksi ilmavaivoja. Kohdun limakalvosta erittyvät prostaglandiinit saavat kohdun supistelemaan, mikä aiheuttaa kuukautiskivut. Prostaglandiinit käynnistävät aikanaan myös synnytyksen.

Miltä tuntuu? Kuukautisten ensimmäisinä päivinä oireet voivat haitata jopa työkykyä. Viikon loppua kohden kivut helpottuvat ja mielialakin paranee.

Lääkärin neuvot: Tulehduskipulääkkeet auttavat kuukautiskipuihin, eikä tarvitse huolestua, vaikka niitä joutuisi syömään muutamana päivänä joka kuukausi. Kokeilemalla voi löytää lääkkeen, joka auttaa kipuun parhaiten muttei ärsytä vatsaa. Naisten anemia johtuu yleisimmin runsaista kuukautisista. Kannattaa huolehtia raudansaannista syömällä monipuolisesti ja tarvittaessa käyttää rautalisiä. Kasvissyöjien pitää olla raudansaannistaan erityisen tarkkoina. Runsasta kuukautisvuotoa voi vähentää lääkkeillä, jotka vaikuttavat kohdun limakalvolla hyytymistekijöiden määrään ja toimintaan. Näitä lääkkeitä saa vain reseptillä. Liikunta lievittää kuukautiskipuja ja kohentaa myös mielialaa.

Viikko 2: Munasolu valmistuu

Mitä hormoneissa tapahtuu? Veren estrogeenitasot kohoavat koko viikon ajan. Kun estrogeenipitoisuus saavuttaa tietyn tason, se vapauttaa luteinisoivaa hormonia äkillisesti aivolisäkkeestä. Hormoni saa munarakkulan puhkeamaan. Lopulta munasolu irtoaa ja kulkeutuu munanjohtimeen, jossa siittiöt voivat hedelmöittää sen. Jos kierto on säännöllinen, tämä tapahtuu 13–14 päivän kuluttua kuukautisten alkamisesta.

Miten hormonit vaikuttavat kehossa? Munarakkula kehittyy, kohdun limakalvo paksunee. Valkovuoto lisääntyy ja muuttuu kirkkaaksi, venyväksi, samalla kohdunkaulan lima muuttuu siittiöille suotuisaksi. Joillekin ovulaatio aiheuttaa nipistystä alavatsassa. Ovulaatiokivut voivat tuntua selkeämmin synnytyksen jälkeen. Myös rinnat voivat olla arat kierron puolivälissä.

Miltä tuntuu? Estrogeeni on naisen tärkein hormoni ja kun sen pitoisuus veressä on suuri, naisen olo on yleensä hyvä.

Lääkärin neuvot: Raskaaksitulon mahdollisuus on nyt suurimmillaan: Jos toivoo lasta, on hyvä aika yrittää. Jos ei, kannattaa huolehtia ehkäisystä.

Viikko 3: Munasolu matkalla

Mitä hormoneissa tapahtuu? Kun munasolu on irronnut munarakkulasta, tyhjä rakkula kutistuu kokoon ja muodostaa keltarauhasen, joka alkaa tuottaa estrogeenin lisäksi keltarauhashormonia. Jos munasolu on hedelmöitynyt, se kulkeutuu
munanjohdinta pitkin kohtuun. Matkalla solu alkaa jakaantua, ja 5–8 vuorokauden kuluttua alkio kiinnittyy kohdunseinämään.

Miten hormonit vaikuttavat kehossa? Tässä vaiheessa ei yleensä ole erityisiä tuntemuksia. Joillakin voi olla lievää rintojen arkuutta ja varhaisia PMS-oireita.

Miltä tuntuu? Useimmilla olo on hyvä. Toisilla mieliala voi laskea ja saattaa väsyttää.

Lääkärin neuvot: Liikunta auttaa pitämään yllä hyvää mieltä. Rankkoihin PMS-oireisiin voidaan etsiä yksilöllistä hoitoa kokeilemalla esimerkiksi keltarauhashormonia.

Viikko 4: PMS – kuukautisia odotellessa

Mitä hormoneissa tapahtuu? Jos raskaus ei ole alkanut, keltarauhanen rappeutuu ja sen hormonieritys vähenee. Veren estrogeeni- ja keltarauhashormonipitoisuus romahtavat. Jos raskaus on alkanut ja munasolu hedelmöitynyt, hormonien eritys jatkuu ja ylläpitää kohdun limakalvon rakennetta ja toimintaa.

Miten hormonit vaikuttavat kehossa? Kuukautisia edeltäviä oireita eli PMS-oireita on tyypillisimmin 35–40-vuotiailla, parikymppisiä ne vaivaavat harvemmin. Hormonitasojen laskeminen on normaalia, mutta toiset reagoivat muutokseen voimakkaammin kuin toiset. Samalla naisellakin oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat eri kuukausina. Hormonitason laskun aiheuttamia fyysisiä oireita ovat rintojen arkuus, turvotus, painonnousu, lihassärky ja päänsärky. Kuukautismigreeniä voi tulla juuri ennen kuukautisten alkua. Kohtauksen laukaisee nopeasti pienenevä estrogeenipitoisuus.

Miltä tuntuu? Mieli saattaa olla masentunut, ärtynyt ja itkuinen. Ruokahalu voi kasvaa ja makeanhimo vaivata.

Lääkärin neuvot: Liikunta parantaa oloa. Jos syömishalu kasvaa, painoa tarkkailevan kannattaa syödä rasvaisten aterioiden sijaan kevyttä ja hiilihydraattipitoista ruokaa, esimerkiksi täysjyväleipää. Kahvi, suola ja muut nautintoaineet pahentavat turvotusta. Jonkin verran näyttöä on B6-vitamiinin hyödyistä. Jos oireilu on voimakasta, lääkäri voi kirjoittaa reseptillä keltarauhashormonia, joka saattaa auttaa. Rankkoja mielialanvaihteluja voidaan hoitaa myös serotoniinin takaisinoton estäjillä. E-pillerit yleensä helpottavat PMS-oireita, sillä ne pitävät hormonitasot tasaisena kierron eri vaiheissa.

Ehkäisy vaikuttaa kuukautiskiertoon

  • E-pillerit ja ehkäisyrengas
    Yhdistelmäpillerit antavat kolmen viikon ajan tasaisen matalan annoksen estrogeenia ja keltarauhashormonia. Tällöin munasarjat ovat levossa eivätkä kypsytä munarakkuloita. Pillereissä pidetään viikon tauko, jonka aikana omat hormonitasot ovat matalat. Tauon aikana voi olla päänsärkyä ja mielialan vaihtelua. Hormonitason lasku saa aikaan myös sen, että kohdun limakalvo poistuu vuotona normaalien kuukautisten tapaan. Pillerit yleensä lieventävät kuukautiskipuja ja vähentävät vuotoa. Ehkäisyrengas vaikuttaa kuukautiskiertoon samalla tavalla kuin e-pillerit.
  • Minipillerit
    Minipillereissä on vain keltarauhashormonia, jolloin estrogeenin määrä vaihtelee kuukautiskierron eri vaiheissa lähes normaaliin tapaan. Ovulaatiokin on mahdollinen.
  • Hormonikierukka
    Kierukka vaikuttaa vain kohdussa, joten hormonikierto pysyy käytännössä normaalina. Kuukautiset niukkenevat tai jäävät pois.
  • Kuparikierukka
    Kuparikierukka vaikuttaa kohdussa mekaanisesti, joten hormonitasojen vaihtelu on samanlaista kuin normaalisti. Kuukautisvuodon määrä voi lisääntyä.

Asiantuntijana professori Aila Tiitinen HYKSin Naistenklinikasta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti