Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, joka kulkee verenkierrossaa. Sitä on hyvää ja huonoa – ja omat arvonsa on syytä tietää.
Joillakin kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin herkemmin kuin muilla. Tähän vaikuttaa perimä.
– Jos suvussa on paljon korkeaa kolesterolia, kannattaa mittauttaa omatkin arvot. Vaikka tulos olisi ikävä, siihen voi aina vaikuttaa sillä, mitä syö, ravitsemusterapeutti Tuija Pusa painottaa.
Suurin osa veressä kiertävästä kolesterolista syntyy maksassa. Lisäksi kaikki solut pystyvät muodostamaan sitä omiin tarpeisiinsa.
LDL-kolesterolilla tarkoitetaan LDL-lipoproteiinia, jonka mukana kolesteroli kulkee kudoksiin. Jos sitä on liikaa, kolesteroli alkaa pakkautua valtimoverisuonien seinämiin.
HDL-lipoproteeiinit taas kuljettavat kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä.
Koska kohonnut LDL-kolesterolin määrä aiheuttaa ongelmia, sitä kutsutaan huonoksi kolesteroliksi. HDL taas on pelkästään hyödyllistä, joten sitä sanotaan hyväksi kolesteroliksi.
SUOSITELTAVAT RASVA-ARVOT
Kokonaiskolesteroli alle 5,0
LDL-kolesteroli (”huono”) alle 3,0 *
HDL-kolesteroli (”hyvä”) naisilla yli 1,2, miehillä yli 1,0
Triglyseridit alle 1,7
*Tavoitearvo valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia, sairastavalla on alle 1,8 mmol/l ja useimmilla suuren sairastumisriskin henkilöillä, esim. diabeetikoilla, alle 2,5 mmol/l.
Asiantuntija: Tuija Pusa, laillistettu ravitsemusterapeutti, ravitsemusasiantuntija, Sydänliitto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Laillistettu harhaanjohtaja väittää että kolestrolilla ei ole väliä eikä rasvan määrä vaikuta juurikaan kolestroliarvoihin. Kaikki ongelmat syntyvät sisäisen tulehduksen tuloksena eli vältä prosessoitua ruokaa, sokereita ja hiilareila. Liukuu, syö vihreää ja laihduta.
Sama asia HUSLAB:n ohjekirjan mukaan (https://huslab.fi/ohjekirja/2248.html):
"Apo B on lipoproteiinien apoproteiini, jota esiintyy plasmassa kahdessa eri muodossa. Maksassa muodostuva apo B-100 esiintyy LDL-hiukkasissa ja lisäksi VLDL-, IDL- ja Lp(a)-hiukkasissa. Suoliston seinämässä muodostuva lyhyempi apo B-48 on kylomikronien rakenneosa."
"Apo B-pitoisuus lisääntyy hyperlipidemioissa. Se kuvaa plasman aterogeenisten lipoproteiinipartikkelien lukumäärää, joka on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien riskiin (sepelvaltimo-, aivovaltimo- ja perifeeriset valtimotaudit). Apo B-pitoisuus korreloi melko hyvin kolesteroli- ja Kol-LDL-pitoisuuksiin, mutta suurten AMORIS- ja INTERHEART-tutkimusten mukaan apo B on parempi sydän/verisuonitautien riskimittari kuin Kol tai Kol-LDL. Useimmilla potilailla yli 90 % apo B-hiukkasista on peräisin LDL:stä, mutta Kol-LDL ei kuvaa suoraan aterogeenisten partikkelien lukumäärää, koska LDL-hiukkasten kolesterolipitoisuuksissa on vaihtelua. Potilaan apo B-tason ollessa korkea suhteessa Kol-LDL-arvoon tulos viittaa pienikokoisten, tiheiden (small dense) LDL-partikkelien tavallista korkeampaan osuuteen. Tähän tilaan liittyy suuri sydän/verisuonitautien riski."
On siis tärkeää paastota n. 12 tuntia ennen näytteenottoa, jotta mittaus kertoo juuri tuosta LDL Apo B-100 LDL-partikkelien määrästä, jonka maksa on tuottanut hiilihydraateista, eikä sen juuri syödyn ruoan rasvoista. Koska läheskään kaikki labrat eivät mittaa tuota LDL ApoB -partikkelien lukumäärää vaan ainoastaan niiden sisällä olevan kolesterolin määrää, niin tuosta LDL ApoB -partikkelien lukumäärästä saa perinteisistä labra-arvoista paremman kuvan fp-Trigly -arvosta, joita nuo LDL ApoB-100 partikkelit kuljettavat. HDL-partikkelit taas kuljettavat näitä harhailevia LDL ApoB-100 partikkeleita takaisin maksaan ennenkuin ne ehtivät tarttua verisuonten seinämien vauriokohtiin ja siksi fp-Trigly/HDL -suhde on myös hyvä riski-indikaattori. Jos tuo suhde on alle 0,85, niin "siivousporukka" on tarpeeksi iso pitämään "roskien" määrän kurissa.
Pekka Lönnroth
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
