Kolesteroli on rasvan kaltaista ainetta, joka kulkee verenkierrossaa. Sitä on hyvää ja huonoa – ja omat arvonsa on syytä tietää.
Joillakin kolesterolia kertyy verisuonten seinämiin herkemmin kuin muilla. Tähän vaikuttaa perimä.
– Jos suvussa on paljon korkeaa kolesterolia, kannattaa mittauttaa omatkin arvot. Vaikka tulos olisi ikävä, siihen voi aina vaikuttaa sillä, mitä syö, ravitsemusterapeutti Tuija Pusa painottaa.
Suurin osa veressä kiertävästä kolesterolista syntyy maksassa. Lisäksi kaikki solut pystyvät muodostamaan sitä omiin tarpeisiinsa.
LDL-kolesterolilla tarkoitetaan LDL-lipoproteiinia, jonka mukana kolesteroli kulkee kudoksiin. Jos sitä on liikaa, kolesteroli alkaa pakkautua valtimoverisuonien seinämiin.
HDL-lipoproteeiinit taas kuljettavat kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä.
Koska kohonnut LDL-kolesterolin määrä aiheuttaa ongelmia, sitä kutsutaan huonoksi kolesteroliksi. HDL taas on pelkästään hyödyllistä, joten sitä sanotaan hyväksi kolesteroliksi.
SUOSITELTAVAT RASVA-ARVOT
Kokonaiskolesteroli alle 5,0
LDL-kolesteroli (”huono”) alle 3,0 *
HDL-kolesteroli (”hyvä”) naisilla yli 1,2, miehillä yli 1,0
Triglyseridit alle 1,7
*Tavoitearvo valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia, sairastavalla on alle 1,8 mmol/l ja useimmilla suuren sairastumisriskin henkilöillä, esim. diabeetikoilla, alle 2,5 mmol/l.
Asiantuntija: Tuija Pusa, laillistettu ravitsemusterapeutti, ravitsemusasiantuntija, Sydänliitto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
