Influenssa on täällä taas. Miten taudilta voi suojautua? Miten sitä voi lievittää?

Mistä tietää sairastuneensa influenssaan eikä tavalliseen flunssaan?

Tätä ei yleensä voi itse päätellä oireista eikä lääkärikään näitä tauteja pysty erottamaan. Sama epidemia aiheuttaa eri ihmisille erilaisia oireita. Jollakin on pelkkä kuume ja toisella taas kuumeeton kurkkukipu ja yskä.

Yleensä influenssa alkaa nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Kuumeen laskettua alkaa kuiva yskä, kurkkukipu, nuha ja nenän tukkoisuus eli samat oireet kuin tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla voi olla maha- ja suolisto-oireitakin.

Tämänvuotinen influessa on pahimmillaan aiheuttanut niin rajun keuhkotulehduksen, että potilas on joutunut sydän-kehkokoneeseen.

Miten influenssa todetaan?

Kun paikkakunnalle odotetaan epidemiaa, vastaanotoilla otetaan usein muutamista hengitystieinfektiopotilaista näytteitä. Influenssavirus ja sen rakenteita voidaan osoittaa ylähengitystie-eritteistä useilla menetelmillä.

Pikatesteillä se voidaan todeta 15─30 minuutissa. Jos samana päivänä todetaan useita influenssatapauksia, voidaan 2–3 viikon ajan ajatella samankaltaisten muidenkin tautien olevan influenssoja. Näille potilaille lääkäri voi suosittaa influenssalääkkeitä.

Miten influenssa tarttuu?

Influenssaan sairastunut henkilö erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa taudin toiseen henkilöön joko pisaratartuntana yskiessä tai käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa.

Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 3─4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2─3 päivää.

Ehtiikö vielä ottaa rokotuksen?

Influenssarokotuksen voi ottaa siihen asti, kunnes epidemia paikkakunnalla puhkeaa. Sen jälkeen se ei ehdi enää auttaa. Siitä ei kuitenkaan ole haittaakaan, jos sattuu ottamaan rokotteen samaan aikaan kun saa infektion: rokotuksen haitat eivät lisäänny eikä taudin luonne muutu.

On kuitenkin hyvä muistaa, että influenssa voi iskeä rokotuksen ottaneeseenkin. Rokotus antaa 60–80 prosentin suojan. Lisäksi se lieventää influenssan aiheuttamia oireita, jos tartunnan kuitenkin saa. Tavallisen flunssan eli ”räkätaudin” riskiin rokotus ei vaikuta yhtään mitään, joten jonkin hengitystieinfektion voi hyvinkin saada. Se ei ole kuitenkaan rokotteen vika.

Jos influenssa iskee, miten sitä voi lievittää?

Sairastuneella pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus levätä lihassäryn ja kuumeen ajan. Sitovasti ei ole voitu osoittaa, että taudin kesto näin lyhenisi tai vakavien jälkitautien, kuten sydänlihastulehduksen ja keuhkokuumeen, riski vähenisi. Käytännön kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että näin olisi.

Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeiini, ketoprofeiini, asetyylisalisyylihappo) helpottavat oloa. Sen sijaan nuha- ja yskänlääkkeitä ei kannata käyttää, ellei olo niillä selvästi helpotu. Jälkitauteja niiden ei ole osoitettu estävän. Niin, ja tietysti kuumeiselle runsaasti lämmintä juotavaa olon parantamiseksi.

Influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä on, ja ne soveltuvat sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Niillä voidaan estää influenssan puhkeaminen noin 70─90 % tartunnan saaneista. Influenssalääkkeet lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät vaikeusastetta. Paras teho saadaan jos lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista. Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti potilaille, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa ja henkilöille, jotka ovat vaarassa saada influenssan komplikaatioita eli riskiryhmille.

Asiantuntijana infektiolääkäri Jukka Lumio, Tays

Seuraa influenssatilannetta THL:n sivuilta