Influenssa on täällä taas. Miten taudilta voi suojautua? Miten sitä voi lievittää?

Mistä tietää sairastuneensa influenssaan eikä tavalliseen flunssaan?

Tätä ei yleensä voi itse päätellä oireista eikä lääkärikään näitä tauteja pysty erottamaan. Sama epidemia aiheuttaa eri ihmisille erilaisia oireita. Jollakin on pelkkä kuume ja toisella taas kuumeeton kurkkukipu ja yskä.

Yleensä influenssa alkaa nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Kuumeen laskettua alkaa kuiva yskä, kurkkukipu, nuha ja nenän tukkoisuus eli samat oireet kuin tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla voi olla maha- ja suolisto-oireitakin.

Tämänvuotinen influessa on pahimmillaan aiheuttanut niin rajun keuhkotulehduksen, että potilas on joutunut sydän-kehkokoneeseen.

Miten influenssa todetaan?

Kun paikkakunnalle odotetaan epidemiaa, vastaanotoilla otetaan usein muutamista hengitystieinfektiopotilaista näytteitä. Influenssavirus ja sen rakenteita voidaan osoittaa ylähengitystie-eritteistä useilla menetelmillä.

Pikatesteillä se voidaan todeta 15─30 minuutissa. Jos samana päivänä todetaan useita influenssatapauksia, voidaan 2–3 viikon ajan ajatella samankaltaisten muidenkin tautien olevan influenssoja. Näille potilaille lääkäri voi suosittaa influenssalääkkeitä.

Miten influenssa tarttuu?

Influenssaan sairastunut henkilö erittää virusta hengitysteihinsä ja voi tartuttaa taudin toiseen henkilöön joko pisaratartuntana yskiessä tai käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää helposti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa.

Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 3─4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2─3 päivää.

Ehtiikö vielä ottaa rokotuksen?

Influenssarokotuksen voi ottaa siihen asti, kunnes epidemia paikkakunnalla puhkeaa. Sen jälkeen se ei ehdi enää auttaa. Siitä ei kuitenkaan ole haittaakaan, jos sattuu ottamaan rokotteen samaan aikaan kun saa infektion: rokotuksen haitat eivät lisäänny eikä taudin luonne muutu.

On kuitenkin hyvä muistaa, että influenssa voi iskeä rokotuksen ottaneeseenkin. Rokotus antaa 60–80 prosentin suojan. Lisäksi se lieventää influenssan aiheuttamia oireita, jos tartunnan kuitenkin saa. Tavallisen flunssan eli ”räkätaudin” riskiin rokotus ei vaikuta yhtään mitään, joten jonkin hengitystieinfektion voi hyvinkin saada. Se ei ole kuitenkaan rokotteen vika.

Jos influenssa iskee, miten sitä voi lievittää?

Sairastuneella pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus levätä lihassäryn ja kuumeen ajan. Sitovasti ei ole voitu osoittaa, että taudin kesto näin lyhenisi tai vakavien jälkitautien, kuten sydänlihastulehduksen ja keuhkokuumeen, riski vähenisi. Käytännön kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että näin olisi.

Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeiini, ketoprofeiini, asetyylisalisyylihappo) helpottavat oloa. Sen sijaan nuha- ja yskänlääkkeitä ei kannata käyttää, ellei olo niillä selvästi helpotu. Jälkitauteja niiden ei ole osoitettu estävän. Niin, ja tietysti kuumeiselle runsaasti lämmintä juotavaa olon parantamiseksi.

Influenssavirusten lisääntymistä estäviä lääkkeitä on, ja ne soveltuvat sekä ennaltaehkäisyyn että hoitoon. Niillä voidaan estää influenssan puhkeaminen noin 70─90 % tartunnan saaneista. Influenssalääkkeet lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät vaikeusastetta. Paras teho saadaan jos lääkitys aloitetaan 48 tunnin sisällä ensimmäisistä oireista. Influenssalääkitystä suositellaan erityisesti potilaille, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa ja henkilöille, jotka ovat vaarassa saada influenssan komplikaatioita eli riskiryhmille.

Asiantuntijana infektiolääkäri Jukka Lumio, Tays

Seuraa influenssatilannetta THL:n sivuilta

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti