Luulitko, että unen tarve vähenee vanhemmiten? Asiantuntija kommentoi uneen liittyviä myyttejä

Väheneekö unen tarve ikääntyessä?

Ei vähene. Sen sijaan unen rakenne ja usein myös rytmi voivat muuttua. Kevyt uni lisääntyy, jolloin heräilemme herkemmin. Rytmi voi aikaistua, jolloin väsymys tulee aikaisemmin illalla ja herääminen aamulla aikaisemmin. 

Tottuuko elimistö lyhyisiin uniin?

Aivot ja keho yrittävät sopeutua, mutta jo puolen tunnin jatkuva univaje alkaa vaatia ponnisteluja valveilla ollessa. Liian vähä uni tekee aivotyöstä raskasta, laskee mielialaa ja voi aiheuttaa pieniä vaivoja, kuten päänsärkyä. Pitkäaikainen univaje on vakava terveysriski.

Korvaako lepäily unen?

Silmät kiinni lepääminen on parempi kuin ei mitään, mutta palautumiseen se ei riitä. Uni on välttämätöntä muistille, oppimiselle ja tunnesäätelylle. Myös aivojen huoltojärjestelmä tarvitsee syvää unta. 

Onko ennen puolta yötä nukuttu uni parempaa?

Jos nukut hyvin alkuyön, aivot saavat suuren osan syvän unen hyödyistä, sillä syvää unta on eniten ensimmäisten unituntien aikana. Ensimmäiset unitunnit ovat yhtä palauttavia sekä aamuvirkulla, joka käy nukkumaan kello 22, että iltavirkulla, joka menee yöpuulle luonnollisen rytminsä mukaan kello 2. 

Tarvitseeko jokainen 8 tuntia unta?

Unen tarve on yksilöllinen. Useimmat aikuiset tarvitsevat unta 7–8 tuntia, mutta pieni osa pärjää 6 tunnilla tai tarvitsee jopa 10 tuntia. Riittävä uni näkyy toimintakyvyssä ja elämänlaadussa: olemme vireitä, keskittymiskykyisiä ja energisiä. Mielialakin on tasainen.

Asiantuntijana Gabriele Sved, neurologi, unilääketieteen erikoispätevyys, Terveystalo Helsinki Uniklinikka