Mistä tulee déjà-vu?
Lähes jokainen on joskus kokenut hämmentävän tunteen, että on elänyt tämän hetken ennenkin. Psykologian professori kertoo selityksen ilmiölle.
Mieleen tulvahtaa yhtäkkiä voimakas tuttuuden tunne aivan kuin olisin ollut täällä joskus ennenkin.
Déjà-vu-kokemuksia on erilaisia, ja paikkaan liittyvä on niistä yleisin. Kysely tutkimusten mukaan sellaisen on kokenut 90 prosenttia meistä. Joskus taas tuntematon ihminen tuntuu hämmentävän tutulta, vaikka kaiken järjen mukaan kyseessä on ensikohtaaminen. Tällaisen déjà-vun on kokenut 60 prosenttia.
Ihmiset ovat kautta aikain etsineet kokemukselle selitystä. Tuttuuden tunteen on jopa uskottu kumpuavan siitä, että paikka tai henkilö olivat tärkeitä edellisessä elämässä.
Kaikuja epilepsiasta?
On myös esitetty teoria, että déjà-vu-kokemukset olisivat lieviä epilepsiakohtauksia. Teoria perustuu tosiasiaan, että voima kas déjà-vu on tyypillinen ohimolohkon epilepsiakohtauksen ennakkokokemus. Yhtäkkiä aivan kaikki alkaa tuntua siltä kuin se olisi tapahtunut joskus ennenkin.
On myös arveltu, että terveillä déjà-vu on epilepsiakohtauksen ennakkokokemus ilman varsinaista kohtausta. Nykytiedon valossa näin ei kuitenkaan ole, vaan déjà-vu selitetään muistin toiminnalla.
– Toisin kuin aikaisemmin luultiin, muistiin ei tallennu videonauhaa vaan hajanaisia palasia. Asioita mieleen painaessa ne liitetään aiempiin uskomuksiin ja käsityksiin, psykologian professori Antti Revonsuo sanoo.
Tiedon ja tunteen ristiriita
Muistaminen on aktiivinen prosessi, jossa menneisyys luodaan aina uudelleen, aina eri tavoin. Muistamisen tunne taas on ihan oma, erillinen prosessi aivoissa. Yhdessä ne auttavat meitä selviämään maailmassa.
Muistamisessa tietoa kaivetaan mielen onkaloista, ja tuttuuden tunne antaa nopean signaalin, että asia on aiemmin kohdattu eli sen tosiaan pitäisi lymytä muistin lokerossa. Yleensä muistaminen ja sen tunne pelaavat samaan maaliin, mutta eivät aina. Joskus tieto ja tunne ovat ristiriidassa. Ristiriita hämmentää, ja se tunnetaan déjà-vu-kokemuksena.
– Se on muistin normaalin toiminnan vääjäämätön sivutuote.
Ikä ja matkailu vaikuttavat
Koska déjà-vu on aivojen älyllinen risti riitakokemus, se syntyy helpoiten silloin, kun aivoissa riittää tehoa ja elämässä kohtaa uusia ihmisiä ja paikkoja. Tämän vuoksi déjà-vu on tavallisinta nuorilla aikuisilla.
Revonsuon mukaan nuorilla aikuisilla aivot toimivat vilkkaasti ja muisti on terävimmillään. Myös voimakkaimmat muistomme liittyvät tuohon ikään.
– Aivot ovat nuorilla vahvat ja nopeat. Paitsi että ne ovat herkkänä uuden tiedon vastaanotossa ja lokeroinnissa, niissä riittää tehoa kriittiseen ajatteluun ja sen kyseenalaistamiseen, onko tuttuuden tunne todellinen.
Déjà-vun todistaa muistamisjärjestelmään liittyväksi ilmiöksi sekin havainto, että tutkimusten mukaan kokemus on yleisin niillä, jotka matkustavat eniten.
– Juuri heillä on muistin sopukoissa eniten erilaisia paikkoja ja malleja siitä, millaisia paikat voivat olla. Uudet paikat ovat helposti jollain tavoin jonkin ennen nähdyn, mutta jo unohduksiin painuneen paikan kaltaisia, Antti Revonsuo toteaa.
Asiantuntija Antti Revonsuo, psykologian professori Turun yliopistossa ja kognitiivisen neurotieteen professori Skövden yliopistossa Ruotsissa.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
