Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Silakka vähentää erityisesti keski-iän ylittäneiden sydänriskiä. Muillekin sen hyvänlaatuiset rasvahapot, proteiinit ja D-vitamiini ovat hyväksi. Silakan dioksiineja pelätään osin turhaan, toteaa johtava tutkija Jouni Tuomisto THL:stä.

1 Onko silakka terveellistä ruokaa, ympäristötutkija Jouni Tuomisto THL:stä?

Kyllä on. Silakassa on enemmän sydämelle hyviä omega-3-rasvahappoja kuin monessa muussa kalassa. Omega-3-rasvahapot ehkäisevät valtimoiden kovettumista ja sepelvaltimotautia ja pienentävät infarktin vaaraa.

Lisäksi silakassa on D-vitamiinia ja sen proteiinikoostumus on hyvä.

Valmistustavalla voi vaikuttaa siihen, kuinka terveellinen kala-ateria on. Savustaminen ja käristäminen tuottavat syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Ruskistuminen on merkki haitallisista yhdisteistä.

2 Kuinka paljon silakkaa pitäisi syödä?

Tutkimukset osoittavat, että pieni määrä kalaa on selvästi parempi kuin olla syömättä sitä lainkaan. Sama koskee silakkaa: jo kerta kuukaudessa on terveydelle hyväksi.

Sydänsairauksien riski kasvaa keski-iän jälkeen, joten erityisesti yli 50-vuotiaiden kannattaa muistaa silakka-ateria ainakin silloin tällöin.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät silakkaa keskimäärin 1–2 grammaa päivässä. Määrä on laskenut vuosikymmenten kuluessa eikä suunnalle näy loppua. Lohi ja kirjolohi ovat syrjäyttäneet silakan.

Erot silakan kulutuksessa ovat suuria. Osa syö kymmeniä grammoja päivässä, puolet ei koskaan. Paljon syövät ovat vanhempaa väkeä, joille silakka on aina ollut tärkeä ruokakala.

Nuoret syövät vähemmän, mutta koulu- ja päiväkotiruokailun ansiosta myös lasten lautasilta löytyy joskus silakkaa.

3 Onko huoli dioksiinista aiheellinen?

Silakoihin kertyy merestä dioksiinia ja PCB-yhdisteitä. Niiden on epäilty aiheuttavan syöpää, mutta nykytiedon mukaan ruoasta ei tule niin suuria määriä, että vaara olisi todellinen.

Dioksiini voi kuitenkin aiheuttaa kehityshäiriöitä, kuten hammasvaurioita. Siksi raskaana oleville tai hedelmällisessä iässä oleville suositellaan suuria, yli 17 sentin silakoita vain kahdesti kuussa. Muut saavat syödä silakoita niin paljon kuin maistuu: hyödyt lyövät haitat mennen tullen.

Suositus on syödä vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa. Kun vaihtelee lajeja, mahdollisten ympäristömyrkkyjen määrä pysyy pienenä – ja toisaalta mukaan mahtuu sydänystävällisiä rasvaisia kaloja, kuten silakkaa.

4 Entä muikku?

Muikku on lohikala, ja siinä on samoja sydämelle terveellisiä omega-3-rasvahappoja kuin silakassakin.

Muikun terveyshyötyjä vähentää tapa paistaa se runsaassa voissa. Järvikalana siinä on vain hyvin vähän dioksiinia.

Lue lisää:

Kalansyöjän sydän kiittää

Sydänsairauksia voi ehkäistä

Resepti: Rukiiset peltisilakat

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.