Rintasyöpä on leikattu ja voitettu – ehkä unohdettukin, kun käsivarsi alkaa oudosti turvota. Onneksi apua turvotteluun löytyy lymfasta leikkaukseen.

Imusuonisto on kuin verisuoniverkosto, joka ylläpitää osaltaan elimistön puolustukykyä. Imusolmukkeet suodattavat imunestettä ja torjuvat tulehduksia. Imusolmukkeita on rykeminä kaulassa, kainalossa, nivusissa ja vatsalla. Rintasyöpäleikkauksessa kainolon imusolmukkeita saatetaan joutua poistamaan. Imusolmukkeiden poistamisesta voi pitkän ajan jälkeenkin seurata leikatun puolen käteen vaarallinen turvotus.

Jos rintasyöpäleikkauksen jälkeen käteen nousee turvotusta, tulee painontunnetta tai kättä pistelee, syöpäosastolle tai hoitavalle lääkärille on mentävä heti. Nestekierron vajaatoimintaa voidaan helpottaa muun muassa lymfaterapialla. Fysioterapeutti, lymfaterapeutti Jaana Sinkkonen tapaa Kuopiossa jatkuvasti rintasyövästä toipuneita naisia, joita vaivaa käden turpoaminen.

– Leikkauksen jälkeen kädessä on jonkin aikaa leikkausturvotusta, mutta se laskee muutamassa viikossa. Lymfaturvotus on eri asia ja voi nousta kauankin leikkauksen jälkeen. Sitä voi tulla kuukauden, vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua imusolmukkeiden poistosta.

Rintasyöpäleikkauksessa poistetaan syöpäsolukko ja imusolmukkeita, jos epäillään syövän leviävän niiden kautta. Imusolmukkeiden poistaminen voi häiritä lymfakiertoa ja alentaa vastuskykyä. Käden turvotuksen kanssa joutuu kamppailemaan kolmannes niistä, joilta imusolmukkeita on poistettu.

– Kun kainalosta on poistettu imusolmukkeita ja imusuonia on katkaistu, jäljelle jäänyt imusuonisto ei jaksa kierrättää nestettä, vaan se kertyy käsivarteen. Imusuonistossa nesteelle on kuitenkin paljon varareittejä, mutta niitä pitää käynnistellä lymfahieronnalla ja jumpalla, Sinkkonen selvittää.

Jos turvottelu ei asetu pehmeillä keinoilla, kirurgit osaavat tehdä myös imuteiden korjauksia ja imusolmukkeiden siirtoja. Imusolmukkeiden siirto voidaan tehdä samaan aikana rinnan uudelleenrakentamisen kanssa.

Nämä leikkaukset vaativat plastiikkakirurgista osaamista ja niitä tehdään yliopistosairaaloissa.

Pumppaa ja purista

Monille imusolmukkeiden poiston seuraamus tulee täytenä yllätyksenä. Sinkkonen on vetänyt leikkauksesta toipuville naisille sairaaloissa rintaryhmiä. Niissä opetellaan elämään turvotusriskin kanssa ja harjoitellaan olkapään jumppaliikkeitä ja käden voimistamista. Potilaat käyvät rintaryhmässä kerran.

– Potilailla neuvotaan jumppaa, jolla olkapään liikeradat pyritään leikkauksen jälkeen palauttamaan ennalleen. Kun olkapää toimii hyvin, nesteetkin kiertävät paremmin, Sinkkonen sanoo.

Aktiivinen pumppaava liike voi estää turvotuksen etenemistä. Sormien puristeleminen nyrkkiin, kyynär- ja olkanivelten ojentaminen ja koukistaminen saavat imunestejärjestelmän aktivoitumaan. Olkapää pitäisi saada yhtä liikkuvaksi kuin ennen leikkausta. Jo puolen vuoden jälkeen leikkauksesta lihasvoimaa saa kasvattaa myös kuntosalilla.

– Pitkin päivää kädet kannattaa nostaa niin ylös kuin ne nousevat ja puristaa sormia nyrkkiin vaikkapa kymmenen kertaa, Sinkkonen neuvoo.

Suojele kättä

Leikatun puolen käsivartta pitää varoa myös satuttamasta. Kun immuunipuolustusjärjestelmään on kajottu, käsi tulehtuu helposti, jos rikkoontuneesta ihosta pääsee sisään bakteereita. Jos terveydenhoitaja ottaa hemoglobiinia tai verensokeria sormenpäästä, hän ei voi tietää ottavansa näytettä rintasyöpäleikatusta naisesta. Siksi verikokeeseen on tarjottava terve käsi.

Sama varovaisuus on paikallaan kainalokarvojen poistossa. Siihen pitää hankkia kunnon välineet, joilla ei tule haavoja. Myös verenpaine on syytä mitataan aina terveestä kädestä

Keittiötöihin on hyvä hankkia pitkävartiset kintaat, ettei käsivarsi pääse palamaan kuumaa uuninluukkua vasten. Palovammat paranevat huonommin ja tulehtuvat helpommin kädessä, jonka imunestekierto on heikkoa.

– Ruusunpiikkien pistoiltakin kannattaa suojautua, Jaana Sinkkonen kuvaa varoajattelua.

Jos käsien rasvaus ei ole kuulunut päivärutiineihin, nyt se on syytä opetella. Näin iho pysyy joustavana ja kestävänä. Käsi pitää myös suojata lämmönvaihteluilta ja auringolta. Löylyssä voi käyttää märkää pyyhettä ja auringossa pitkähihaista paitaa. Sen sijaan uiminen viilentää ja vähentää turvotusta, mutta ei sovi, jos iho on kärsinyt sädehoidosta.

Leikatun rinnan puoleinen käsi on suojelukohde loppuelämän.

Lue lisää:
Rintasyöpä! Apua alkusokkiin

Turvotusta hoitaa

  • jumppa
  • lymfahieronta
  • painehiha
  • imuteidenkorjaus

Kolme hyvää venytystä

  1. Perhosen lento Mene makuulle, aseta kädet niskan alle. Nosta kyynärpäät kohti kattoa. Laske kyynärpäät alas ja hengitä syvään sisään. Tavoite on saada kyynärpäät lattiaan. Leikkausarpia varmasti kiristää. Tee siksi liikkeet hitaasti ja rauhallisesti.
  2. Puolikuu Makaa selin kädet vartalon vieressä. Kohota kumpikin käsivarsi kohti kattoa ja anna käsien laskeutua pään ohi korvien vieritse kohti lattiaa. Vie kädet niin pitkälle kuin mahdollista mieluiten lattiaan asti. Ojenna kyynärpää ja hengitä syvään. Liikkeen tavoite saada käsivarsi lattiaan.
  3. Lumienkeli Ole makuulla, aseta kädet vartalon vierelle kämmenpuoli ylöspäin. Liu´uta molempia käsiä ylös-alas yhtä aikaa lattialla kuin tekisit enkelin lumeen. Tavoite on saada käsivarret korvien viereen ja kädet yhteen pään yläpuolella. Enkeli saa saada mahdollisimman korkeat siivet.

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti