rokotesuoja influessa hepatiitti jäykkäkouristus pneumokokki
Kuva Shutterstock

Samalla kun otat rokotuksen influenssaa vastaan,  tarkista myös muu rokotesuojasi.

Marras-joulukuussa on aika ottaa influenssarokote. Se pitää uusia joka vuosi, koska influenssavirus muuntuu. Jos et kuulu riskiryhmään, saat influenssasuojan näin:

  1. Lääkäri kirjoittaa reseptin.
  2. Hankit noin 12 euron rokotteen apteekista.
  3. Terveydenhoitaja pistää sen terveysasemalla.

Samalla voit tarkistaa, ovatko muut rokotukset ajan tasalla. Ainakin seuraavat rokotteet pitäisi olla:

  • Jäykkäkouristuksen (tetanus) tehosterokote tarvitaan 10 vuoden välein. Kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan ja on maksuton.
  • Pneumokokkirokote estää aivokalvontulehdusta ja muita pneumokokkibakteerin aiheuttamia tauteja. Tarpeellinen ikääntyville ja tupakoiville, perusterveille pneumokokin aiheuttamat sairaudet ovat erittäin harvinaisia. Hinta noin 40 e.

Lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan:

Tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti (MPR): jos lapsena annettava perusrokotesarja on jäänyt väliin tai kesken. Kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan ja on maksuton.

Vesirokkorokotetta suositellaan, jos ei ole varmaa tietoa sairastamisesta. Hinta noin 75 e.

Hepatiitti A ja B -rokotteita suositellaan riskialueille matkustaville. A-B-yhteisrokotteen hinta noin 40 e/ kerta-annos, tarvitaan 3 rokotuskertaa.

Poliotehostetta suositellaan korkean polioriskin maihin matkustaville tai sieltä palaaville. Kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan ja on maksuton.

 

Lisää tietoa rokotteista ja riskiryhmistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vierailija

Rokotukset? Laita ne kuntoon nyt!

Vierailija kirjoitti: Miksi jopa sairaanhoitaja kieltää ikäihmisiä ottamasta influenssa rokotetta 9 Koska se on vaarallinen. Rokotteen valmistaja rahoittaa THL:n tutkimuksia ja näinollen THL:n on pakko ostaa ifluenssarokotteita vastapalvelukseksi ja kaikki tietysti veronmaksajien rahoilla. Tämä on ihan perusbisnestä.
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.