Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Silmänpohja paljastaa monet piilevätkin sairaudet, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin. Näin siksi, että silmänpohja on ainut paikka kehossa, josta näkee pienten verisuonien kunnon.

  1. DIABETES Jos diabeetikon verensokeritasot heittelevät usein, myös verkkokalvon verisuonet ottavat nokkiinsa. Ensin suonet hieman pullistuvat, sitten niistä alkaa tihkua veriplasmaa ja verkkokalvolle syntyy turvotusta, joskus pieniä verenvuotojakin. Silmänpohjaan voi kertyä rasvakokkareita, jotka erottuvat verkkokalvolla vaaleina läiskinä. Kun veri ei kierrä kunnolla, silmään kasvaa uudissuonia, jotka ovat hyvin haurailla säikeillä kiinni verkkokalvossa ja repeytyvät herkästi. Seurauksena voi olla runsas, näkökykyä uhkaava verenvuoto. Suorat viivat saattavat näyttää kiemuraisilta ja ympäristö sumealta. Diabetes voi vaurioittaa myös näköhermon verenkiertoa. On kuitenkin 1-tyypin diabeetikkoja, joilla ei ole pitkänkään sairastamisen jälkeen muutoksia silmänpohjassa, kun taas osalle niitä tulee nopeasti. Säännölliset silmänpohjatutkimukset ovat tärkeitä, jotta vauriot löytyvät ajoissa.
  2. VERENPAINETAUTI Korkeaan verenpaineeseen voi liittyä verkkokalvon laskimotukos, joka saattaa heikentää näköä pysyvästi. Kun verenpaine on pitkään koholla, valtimon seinämä paksuuntuu. Samalla valtimon sisäosa, jossa veri virtaa, kapenee. Sellaisessa verkkokalvon kohdassa, jossa valtimo kulkee laskimon yli, valtimo painaa laskimoa lyttyyn. Tällöin laskimon haara tukkeutuu ja verkkokalvolle tulee verenvuotoa. Veri ei enää kierrä verkkokalvolla hyvin. Jos tämä tapahtuu tarkan näön alueella, näkökyky voi huonontua merkittävästi.
  3. AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT Silmästä voi paljastua myös aivoverenkierton häiriöriski. Sydämestä tai kaulavaltimon seinämästä irronneet kalkki- ja rasvakiteet saattavat kulkeutua silmänpohjaan. Jos kide pysähtyy tarkan näön alueelle happea vievään verisuonen haaraan, näkökenttä supistuu ja näkökyky heikkenee voimakkaastikin. Kiteet voivat päätyä myös aivoverisuoniin. Näköhäiriöt kestävät lyhimmillään vain minuutteja, joskus näkö kuitenkin heikkenee pysyvästi. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmaantuessa pitää hakeutua nopeasti tutkimuksiin. Sairastumisriskiä vähentävät liikunta ja terveet elämäntavat, myös stressin vähentäminen ja mahdollisen verenpainetaudinhoitaminen auttaa.
  4. MS-TAUTI MS-tauti on keskushermoston sairaus, jonka ensimmäinen oire on joskus näköhermon tulehdus. Silloin näkö heikentyy, katseen kohdistaminen on vaikeaa ja kaksoiskuvat ovat mahdollisia. Tulehduksella on taipumus uusiutua. Oireet vaihtelevat näön sumenemisesta silmäsärkyyn.
  5. KILPIRAUHASSAIRAUDET Kilpirauhasen liikatoiminnassa eli niin sanotussa Basedowin taudissa silmään voi kehittyä  autoimmuunitulehdus, jolloin silmäkuopan kudokset ja silmälihakset turpoavat ja silmä työntyy eteenpäin. Silmissä voi olla myös särkyä, roskan tunnetta, kirvelyä ja vetisyyttä.
  6. REUMA Nivelreumaan ja erityisesti selkärankareumaan voi liittyä silmän värikalvon tulehdus, jolloin silmää särkee. Se on punoittava ja turvonnut. Kun silmälääkäri tutkii mikroskoopilla silmää, hän havaitsee tulehdussoluja etukammiossa.
  7. MAKSASAIRAUDET Sairas maksa ei enää kykene käsittelemään punasolujen hajoamisessa syntyvää keltaista bilirubiinia, jolloin silmänvalkuaiset ja lopulta ihokin saattavat muuttua kellertäviksi. Näin voi käydä esimerkiksi maksatulehduksessa tai -kirroosissa.
  8. KAIHI Harmaakaihi on normaali ikään liittyvä muutos. Silloin silmälääkäri voi todeta mykiön samenemista. Jos mykiössä on kaihi, se läpäisee valoa huonosti ja näkökyky heikkenee pikkuhiljaa. Leikkaus on yleensä tarpeen vasta silloin, kun silmälasien vaihdollakaan ei enää saada riittävää näöntarkkuutta eikä näön huononemiseen ole muuta syytä.
  9. GLAUKOOMA Glaukooma on näköhermoa vaurioittava salakavala silmäsairaus, sillä se voi olla täysin oireeton. Glaukoomassa silmänpaine usein nousee, mutta voi olla myös normaali. Hoitamattomana sairaus johtaa sokeutumiseen.
  10. SILMÄNPOHJAN IKÄRAPPEUMA Ikärappeuma iskee verkkokalvon tarkan näön alueelle. Sairaudesta tunnetaan kuiva ja kostea muoto. Kostea rappeuma aiheuttaa verkkokalvon turvotusta ja verenvuotoa ja vaarantaa näkökyvyn nopeasti. Sen hoito on kuitenkin viime vuosina kehittynyt huimasti, sillä lasiaiseen voidaan ruiskuttaa verisuonten kasvua hillitseviä aineita. Silmänpohjien mikroskooppitutkimus ja valokerroskuvaus paljastaa verkkokalvoturvotuksen ja verisuonten villiintyneen kasvun. ●

Asiantuntija: Eija Vesti, professori, Turun yliopisto.

Silmien hoito kuntoon

Silmistä näkyy kuinka voit

Miksikähän asinatuntijat eivät neuvo sitä miten silmät pidetään terveenä ja sairasvaarat torjutaan. Itse olen 67 enkä tarvitse laseja missään, en tennistä pelatessa enköä lankaa neulansilmään pannessa. Minulla ei edes ole laseja. Teen seuraavia asioita: Istun hyväryhtisesti keinuvalla 2-osaisella satulatuolilla. Näin kaulalihakseni ovat rennot eivätkä paina tavalliseen tapaan aivoihin meneviä isoja suonia, joten aivoni ja silmäni savat koko ajan happea ja ravinteita. Syön 2 g Omega3, 20 mg Zn...
Lue kommentti