Mene silmälääkäriin – se kannattaa

Optikkoliikkeet markkinoivat kokonaisvaltaisia näöntutkimuksia, mutta optikko ei pysty tutkimaan silmää niin perusteellisesti kuin silmälääkäri.

Lääkäri tutkii silmää esimerkiksi silmämikroskoopilla erilaisia linssejä käyttäen. Silmänpohjan reunoillekin näkee, kun apuna käytetään mustuaista laajentavia tippoja.

– Kun mustuainen laajennetaan, nähdään mykiön, verkkokalvon, näköhermon ja lasiaisen tila. Silmänpohjakameralla ei nähdä silmänpohjan reunoille, lisäksi kuvan laatu saattaa olla epätarkka, kertoo professori Eija Vesti Turun yliopistosta.

Toisaalta hyvistäkin kuvista jää jotain näkemättä, jos ei ole ammattitaitoa. Aivan silmänpohjan reunoilla on verkkokalvon reikiä, jotka voivat edetä verkkokalvon irtaumaksi. Ne pitäisi hoitaa laseroimalla ennen verkkokalvon irtoamista.

Näköhäiriöissä aina silmälääkäriin

– Jos suvussa ei ole silmäsairauksia, riittää silmälääkärillä käynti neljän vuoden välein. Mikäli suvussa on esimerkiksi glaukoomaa, silmälääkärille kannattaisi mennä viimeistään 40-vuotiaana. Noin 45 ikävuodesta eteenpäin 2–3 vuoden käyntiväli on hyvä, Eija Vesti sanoo.

Jos tulee näköhäiriöitä, on toimittava nopeasti, vuorokauden sisällä. Silmissä voi salamoida tai näkyä nokisadetta. Näkökyky saattaa heiketä pelottavan nopeasti, tulla kaksoiskuvia tai varjoja näkökenttään, silmiä voi särkeä ja punoittaa.

Tietysti myös jos silmään joutuu syövyttävää ainetta tai silmä vaurioituu tapaturmaisesti, ensiavulla on kiire. Oikea osoite kaikissa näissä ongelmissa on silmälääkäri.

– Silmälääkäriksi opiskelu kestää 12 vuotta. Lisäksi silmälääkärit harjoittelevat silmän tutkimista kokopäiväisesti vähintään neljän vuoden ajan, ennen kuin he saavat erikoislääkärin paperit.

– Optikon koulutuksessa painotetaan enemmän muita asioita kuin silmän terveystietoa, esimerkiksi silmälasien ja piilolinssien valintaan ja käyttöön liittyviä seikkoja, Eija Vesti vahvistaa.

Asiantuntija: Eija Vesti, professori, Turun yliopisto.