Suomalaisen sperman laatu on heikentynyt hälyttävästi viime vuosina. Liki puolet miehistä on siinä kunnossa, ettei raskautta saa alulle kovin helposti.

Euroopassa ollaan munia myöten, voisi suomalaismies vihdoin todeta. Kun tanskalainen tutkija Niels Skakkebaek julkaisi parikymmentä vuotta sitten selvityksen länsimaisten miesten siittiöpitoisuuksien romahtamisesta, Suomessa asia ei herättänyt suurta huomiota, sillä suomalaismiehet saattoivat tuolloin ylpeillä spermansa laadulla.

Suomalaismiesten siittiömäärät olivat Euroopan suurimpia. Siittiötiheys oli yli 100 miljoonaa siittiötä yhdessä millilitrassa spermaa, kun Euroopassa luku jäi keskimäärin 66 miljoonaan siittiöön.

Vuosituhannen vaihteesta lähtien myös suomalaismiesten sperman laatu on heikentynyt. 1980-luvun lopulla syntyneillä on jo selvästi vähemmän siittiöitä kuin 1980-luvun alussa syntyneillä. Suomalaismiesten siittiömäärät alkavat olla samalla tasolla saksalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten kanssa.

Yksiselitteistä syytä miesten siittiötuotannon vähenemiseen ei ole löydetty. Syytä on etsitty pääasiassa kolmesta lähteestä: kemikaaleista, ympäristömyrkyistä ja elintapojen muutoksesta.

Kemikaalit tyttöistävät

Siittiötuotantoon vaikuttavat kemikaalit ovat niin sanottuja antiandrogeenejä. Ne ovat yhdisteitä, jotka estävät miessukupuolihormonien eli androgeenien syntyä tai niiden vaikutusta. 

Yleisimpiä ovat ftalaatit, joita käytetään erityisesti PVC-muovin valmistuksessa pehmittimenä. Muovista jopa puolet saattaa olla ftalaatteja. Niitä on kaikessa, missä on PVC-muovia, kuten matoissa, vaatteissa, kengissä, laukuissa ja urheiluvälineissä. Lisäksi ftalaatteja voi löytyä muistakin valmisteista, kuten rakennustarvikkeista, liimoista, kosmetiikasta ja pesuaineista.

Äidin kautta sikiöön siirtyvä tai lapsen saama ftalaattiannos voi häiritä kehittyvän elimistön hormonitasapainoa.
— Ftalaattien tiedetään vaikuttavan mieshormonien tuotannon säätelyjärjestelmään, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari.   

Haitat eivät näy heti vaan vasta myöhemmällä iällä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ftalaateille altistuneilla poikalapsilla on todettu matalia testo­steronipitoisuuksia. He myös käyttäytyivät vähemmän maskuliinisesti kuin vertailu­ryhmä.
  

Voiko odottava äiti tehdä mitään välttääkseen ftalaatteja?
  — Hyvä kysymys. Ftalaatteja ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteissa. Sen sijaan PVC:stä voi olla maininta, joten sitä yrittäisin karttaa, sanoo ylitarkastaja Jouni Räisänen Tukesista.

Koska voidepurkin tai hiusväripakkauksen kyljestä ei löydy tietoa ftalaateista,  ainoaksi keinoksi jää kosmetiikan käytön vähentäminen raskausaikana.
— Kemikaalikuormaansa voi keventää myös sillä, ettei osta tuotteita, vaikka muovisandaaleja, jotka tuoksuvat voimakkaasti. Se nimittäin kertoo aina, että jotakin irtoaa. Jos ei ftalaatteja niin jotakin muuta turhaa, Jouni Räisänen vinkkaa.

Viranomaiset ovat heränneet ftalaattien uhkaan, ja niiden käyttöä on rajoitettu.
— Ftalaatit on kielletty leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa. Tosin vanhoista muovi­leluista niitä voi irrota, Jouni Räisänen sanoo.

EU:ssa sorvataan rajoituksia yleisesti käytössä oleville tuotteille, kuten matoille, suihkuverhoille ja ihoa vasten tuleville vaatteille, ja neljä ftalaattia joutui vuoden alussa luvanvaraisten kemikaalien listalle.
— Yöuniaan ei kannata kemikaalien takia menettää. Kyllä tupakointi tai liika suolan-käyttö on vaarallisempaa kuin ftalaattialtistus, Jouni Räisänen sanoo.

E-pillereitä talousvedestä

Teollisten kemikaalien lisäksi siittiökatoa on selitetty ympäristömyrkyillä. Muun muassa talousvesiin suodattuvien e-pillerien estro­geenijäämien on arveltu joutuvan juoma­veteen ja koko kansan nautittavaksi. 

Ympäristömyrkkyteorian mukaan ihmisuros olisi vaivihkaa naisistumassa.   
Alttiimpia hormonihäiriöille ovat sikiöt ja imeväisikäiset. Hormonitoimintaa häiritseviä estrogeenejä kulkeutuu useasta eri lähteestä ihmiseen, myös raskaana olevan naisen poika­sikiöön.

Huonolla siemennesteen laadulla näyttää olevan yhteys myös kivessyövän yleistymiseen. Maissa, joissa sairastetaan paljon kivessyöpää, siemennesteen laatu on heikko. Vastaavasti niissä maissa, joissa kivessyöpää on vähän, siemennesteen laatu on parempi. Suomessa kivessyöpäkin on lisääntynyt nopeasti viime vuosikymmenten aikana.

Tupakka myrkyttää

Mies voi heikentää mahdollisuuksiaan saada jälkeläisiä myös elintavoillaan. Ylipaino huonontaa siemennesteen laatua ja saattaa johtaa testosteronipitoisuuden laskuun. Noin kolmannes alkoholisteista kärsii pahoista kivesvaurioista, ja kannabiskin vaurioittaa kiveksiä.

Erityisen haitallista on äidin tupakointi. Tupakoivien äitien pojilla on todettu neljänneksellä vähentynyt siittiötuotanto verrattuna savuttomien äitien poikiin. Naiset voivat siis vaikuttaa merkittävästi siihen, millä toden­näköisyydellä he saavat lapsenlapsia.

Miehen oma tupakointi huonontaa sperman laatua, mutta vaikutus on vähäinen verrattuna äidin raskaudenaikaiseen tupakointiin. Miehen siittiöntuotantokyky kehittyy sikiöaikana ja lapsuudessa. Murrosiän päätyttyä mies ei voi enää nostaa siittiöidensä määrää.

— Poikkeus tästä säännöstä on hormonipuutoksista johtuvat harvinaiset siittiöntuotanto­häiriöt, jotka voi osittain korjata normalisoimalla hormonituotannon, Jorma Toppari sanoo.

Istuja hautoo siittiöitä

Kolmas selitys siittiötuotannon häiriintymiselle on istumatyö. Sujuva siittiötuotanto edellyttää kivesten oikeaa lämpötilaa. Jos kiveksen sisäinen lämpötila ylittää 35 celsiusta, tuotanto häiriintyy vakavasti. Istumatyössä ahtaassa tilassa olevien kivesten lämpötila kohoaa selvästi enemmän kuin kivesten roikkuessa vapaana. Esimerkiksi ammattiautoilijoilla siittiöpitoisuudet ovat tutkimuksissa osoittautuneet keskimääräistä alhaisemmiksi.

Lisääntymiskyvyn kannalta skotlantilainen kilttihame olisi miehelle sopivampi asu kuin kireät farkut. Harrastuksista taas pyöräily on haitallisempaa kuin juoksu tai kävely.

Jostain syystä siittiöiden määrä vaihtelee terveilläkin miehillä eri vuodenaikoina. Niiden tuotanto on suurimmillaan huhtikuussa ja pienimmillään elokuun lopussa. Syytä vaihteluun ei tiedetä.

Yhä useampi on ”kallis lapsi”

Sperman laadun heikkeneminen johtaa todennäköisesti lapsettomuuden yleistymiseen. Suomalaisten lisääntymiskykyä kuvastava hedelmällisyysluku on pysynyt 1,8 tuntumassa, eli naista kohden syntyy 1,8 lasta.

Nykyään lapsettomuudesta kärsii joka viides pariskunta. Noin kolmasosalla syy hedel­mättömyyteen on naisessa, kolmasosalla miehessä. Lopuilla hedelmättömyyden syy on molemmissa ja pienellä osalla syytä ei koskaan löydetä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n uusi alaraja normaalille siemennesteelle on 15 miljoonaa siittiötä millilitrassa. Käytännössä lapsen saaminen on vaikeaa
hieman suuremmallakin siittiötiheydellä. Kun luku putoaa alle 50 miljoonan, miehen hedelmöittämiskyky alkaa laskea. Nuorten suomalaismiesten siittiötiheyksien keskiarvo on lähellä tätä lukua.

— Liki puolet miehistä on siinä kunnossa, ettei raskautta saa alulle kovin helposti, Jorma Toppari sanoo.

Lapsistamme noin kolme prosenttia syntyy keinoalkuisesti. Tämä luku sisältää niin sanotut koeputkilapset ja siittiön mikroinjektiolla tuotetut raskaudet mutta ei inseminaatioita eli keinosiemennyksiä. Inseminaatiohoitoja tehdään Suomessa vuosittain useita tuhansia.

Keinoalkuisen lisääntymisen käyttöön vaikuttavat lainsäädäntö ja taloustilanne.
Lapsettomuushoidot ovat suhteellisen kalliita, ja ainoastaan yhden lapsen voi hankkia julkisen terveydenhuollon kautta.

— Ilmeisesti tulevaisuudessa käy niin, että vain varakkaat vanhemmat voivat kustantaa omille aikuisille lapsilleen lisääntymishoitoja saadakseen itselleen lapsenlapsia, professori Jorma Toppari ennustaa.

Asiantuntijat fysiologian professori Jorma Toppari, Turun yliopisto, ja ylitarkastaja Jouni Räisänen, Tukes

Lue lisää Miehen lapsettomuus

  • Spermansa laatu selviää lapsettomuuspoliklinikalla. Lähetteen saa
    oman paikkakunnan terveyskeskuksesta. Yksityisellä lapsettomuuspoliklinikalla analyysin omavastuuosuus on yleensä muutamia kymmeniä euroja.
  • Spermanäytteen voi antaa halutessaan myös kotona. Edellisestä siemen­syöksystä pitäisi olla kulunut 3–5 vuorokautta. Näyte tulee toimittaa laboratorioon noin tunnin sisällä ja suojata kylmältä ja kuumalta. Näytteestä tutkitaan siittiöiden määrä, liikkuvuus ja rakenne.
  • Siemennestetutkimuksen tuloksen saa noin viikon kuluessa. Lääkäri antaa lausunnon, jossa selvitetään siemennesteen ominaisuudet ja sperman laadun
    yhteys lapsettomuuteen.
Vierailija

Suomalaisten isyys vaarassa

nykyään on niin paljon irtosuhteita joista seuraa sukupuolitauteja,tiedän paljon ihmisiä joiden lapsettomuuden syynä on klamydia.Sitten useiden sukupuolitartuntojen jälkeen kohtuun tai penikseen tulee solumuutoksia.Nuorenakin yleensä pojat menee sen tytön luo jolta tiedetään saavan ja sitten saadaan klamydia ja siittiöt kuolevat .Aikuisena sitten harmittaa kun ei lapsia sitten saakkaan.Meillä pitäisi olla enempi kampanjoita miksi kannattaa olla parisuhteessa ,eikä mainostaa yhden illan juttuja...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.