Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 22-vuotias nainen ja sairastin tammikuussa mahdollisen sydänlihastulehduksen. Tulehdusta edelsi todella raju flunssa, jonka aikana leposykkeeni nousi välillä yli 90. Tämän jälkeen sykkeeni ovat olleet päivisin todella korkeat: seisomaan noustessa 120-160 ja laskevat vasta, kun menen makaamaan. Öisin syke on normaali noin 60. Lisäksi minulle on kehittynyt paniikkihäiriö tämän oireilun myötä ja olen kärsinyt erittäin kovasta stressistä jo pitempään. Sykkeeni ovat nyt siis olleet vuoden päivittäin koholla. Sydän on ultralla terveeksi todettu ja rasituskoekin tehty. Holterissa todettiin nopea sinusrytmi. Feokromosytooma on poissuljettu. Beetasalpaajiakin on kokeiltu, mutta ne laskevat liikaa verenpainetta. Uskallanko jatkaa normaalia elämää korkeista sykkeistä huolimatta?

Sydänlihastulehdus on diagnoosi, joka herättää paljon huolta potilaissa ja sairaanhoidon ammattilaisissa. Sydänlihastulehdus voi olla raju ja johtaa joskus jopa kuolemaan. Suurin osa tapauksista paranee kuitenkin muutamassa päivässä kokonaan. Nykyisin tapaukset, joissa tiivis seuranta ja erityishoidot ovat tarpeen, osataan seuloa hyvin. Kysyjälle on tehty huolelliset seurantatutkimukset, eikä ole syytä pelätä tulehduksen aiheuttaneen mitään pysyvää vauriota.

Mistä sitten johtuu aiempaa korkeampi syketaso? Kilpirauhasen liikatoiminta on varmaankin suljettu pois, samoin anemia. Kysyjä mainitsee kärsineensä pitkäaikaisesta stressistä ja sairastavansa paniikkihäiriötä. Nämä molemmat voivat nostaa leposykettä , sillä ne aiheuttavat sisäisen hermoston kohonneen viritystilan (sympatikotonia). Paniikkihäiriön hoidossa saatetaan myös käyttää mielialalääkkeitä, joiden ominaisuuksiin kuuluu syketason nousu.

Sydäntulehduksen hoitona on yleensä useamman viikon kestävä suositus välttää kuormittavaa liikuntaa. Jo melko lyhytkin liikuntatauko voi johtaa suoritustason lievään tilapäiseen laskuun, jolloin syke nousee tavallista herkemmin.

Beetasalpaaja on turvallinen lääke, jota käytetään monissa rytmihäiriöissä ja myös rauhoittamaan normaalia rytmiä, jos se on häiritsevän nopea. Lääkkeen verenpainetta laskeva vaikutus on melko vaatimaton sen sykettä hidastavaan vaikutukseen verrattuna, ja useimmiten pelko verenpaineen liiallisesta laskusta on turha. Pienen beetasalpaaja-annoksen turvin potilas pääsee usein kiinni normaaliin elämään ja voi vähitellen lisätä liikuntaa. Paniikkihäiriö saattaa vaatia oman hoitonsa tilanteen normalisoimiseksi. Säännöllinen kontakti samaan lääkäriin on yleensä eduksi silloin, kun oireet pitkittyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.