Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 22-vuotias nainen ja sairastin tammikuussa mahdollisen sydänlihastulehduksen. Tulehdusta edelsi todella raju flunssa, jonka aikana leposykkeeni nousi välillä yli 90. Tämän jälkeen sykkeeni ovat olleet päivisin todella korkeat: seisomaan noustessa 120-160 ja laskevat vasta, kun menen makaamaan. Öisin syke on normaali noin 60. Lisäksi minulle on kehittynyt paniikkihäiriö tämän oireilun myötä ja olen kärsinyt erittäin kovasta stressistä jo pitempään. Sykkeeni ovat nyt siis olleet vuoden päivittäin koholla. Sydän on ultralla terveeksi todettu ja rasituskoekin tehty. Holterissa todettiin nopea sinusrytmi. Feokromosytooma on poissuljettu. Beetasalpaajiakin on kokeiltu, mutta ne laskevat liikaa verenpainetta. Uskallanko jatkaa normaalia elämää korkeista sykkeistä huolimatta?

Sydänlihastulehdus on diagnoosi, joka herättää paljon huolta potilaissa ja sairaanhoidon ammattilaisissa. Sydänlihastulehdus voi olla raju ja johtaa joskus jopa kuolemaan. Suurin osa tapauksista paranee kuitenkin muutamassa päivässä kokonaan. Nykyisin tapaukset, joissa tiivis seuranta ja erityishoidot ovat tarpeen, osataan seuloa hyvin. Kysyjälle on tehty huolelliset seurantatutkimukset, eikä ole syytä pelätä tulehduksen aiheuttaneen mitään pysyvää vauriota.

Mistä sitten johtuu aiempaa korkeampi syketaso? Kilpirauhasen liikatoiminta on varmaankin suljettu pois, samoin anemia. Kysyjä mainitsee kärsineensä pitkäaikaisesta stressistä ja sairastavansa paniikkihäiriötä. Nämä molemmat voivat nostaa leposykettä , sillä ne aiheuttavat sisäisen hermoston kohonneen viritystilan (sympatikotonia). Paniikkihäiriön hoidossa saatetaan myös käyttää mielialalääkkeitä, joiden ominaisuuksiin kuuluu syketason nousu.

Sydäntulehduksen hoitona on yleensä useamman viikon kestävä suositus välttää kuormittavaa liikuntaa. Jo melko lyhytkin liikuntatauko voi johtaa suoritustason lievään tilapäiseen laskuun, jolloin syke nousee tavallista herkemmin.

Beetasalpaaja on turvallinen lääke, jota käytetään monissa rytmihäiriöissä ja myös rauhoittamaan normaalia rytmiä, jos se on häiritsevän nopea. Lääkkeen verenpainetta laskeva vaikutus on melko vaatimaton sen sykettä hidastavaan vaikutukseen verrattuna, ja useimmiten pelko verenpaineen liiallisesta laskusta on turha. Pienen beetasalpaaja-annoksen turvin potilas pääsee usein kiinni normaaliin elämään ja voi vähitellen lisätä liikuntaa. Paniikkihäiriö saattaa vaatia oman hoitonsa tilanteen normalisoimiseksi. Säännöllinen kontakti samaan lääkäriin on yleensä eduksi silloin, kun oireet pitkittyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.