Laihduttamisen ongelmana on meihin kaikkiin ohjelmoitu biologinen hengissäpysymisen mekanismi. Se johtaa helposti ahmintaan, jos olemme nälkiintyneitä ja ruokaa on saatavilla.

Laihduttaja saattaa repsahtaa ahmimaan hillittömästi varsinkin pidäteltyään syömistään pitkään.

Kun näin käy

  • syyllisyydentunne herää ja seurauksena on entistä ankarampi laihdutusyritys
  • syntyy herkästi laihduttamisen ja ahmimisen kierre
  • kyky tunnistaa nälkä ja kylläisyys katoaa vähitellen

Bulimiaan usein avohoitoa

Bulimian takia hoitoon hakeutuva haluaa yleensä päästä oireistaan ja siksi avohoito usein riittää. Hoidon tavoitteena on

  • laihduttamisen lopettaminen
  • tottuminen säännölliseen ruokailurytmiin

Yleisin ja hyväksi havaittu bulimiaa sairastavan hoito on

  • jäykkien ruokasäännösten väljentäminen
  • painoa ja ulkomuotoa koskevien ajatusvääristymien korjaaminen
  • itsetunnon parantaminen

Bulimikko tarvitsee sairaalahoitoa vain jos

  • syömistä ja oksentelua ei saada muuten hillityksi
  • on itsetuhoinen
  • käyttää väärin alkoholia tai lääkkeitä

Anorektikolle hoitomotivaatio

Anoreksian hoitaminen on vaikeampaa kuin bulimian, sillä anorektikko yleensä vastustaa painonsa kohottamista. Hoidon alussa tärkein tavoite onkin hoitomotivaation herättäminen. Se tapahtuu esimerkiksi kertomalla nälkiintymisen jopa hengenvaarallisista seurauksista.

Jos nälkiintymistila on vaikea, anorektikko hoidetaan sairaalassa vaikka vastoin omaa tahtoa. Näin toimitaan varsinkin silloin, jos painoindeksi on alle 13 tai paino alle 30 kiloa, ja anorektikko on nuori, vakavasti sairas ja tilansa kieltävä.

Itsetunto-ongelmia

Aikuinen nainen voi sairastua syömishäiriöön siinä missä nuori tyttökin, siis alettuaan laihduttaa. Aikuisen sairaus on yleensä vaikeampi hoitaa ja ennuste huonompi kuin nuorella.

Syömishäiriökierteen riski on suuri, jos laihdutusmotivaatio liittyy

  • itsetunto-ongelmiin
  • elämän suuriin kriiseihin
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.