Empatia on monipuolinen paketti ajattelun taitoja, tunnetaitoja ja ystävällisyyden tekoja. Kaikkia niitä voimme myös opetella ja harjoitella.
Empatia on ihmislajille elintärkeää, koska sen avulla olemme voineet tehdä yhteistyötä ja selviytyä. Lisäksi se edistää meistä jokaisen hyvinvointia ja terveyttä. Kun koemme empatiaa ja läheisyyttä toisen ihmisen kanssa, kehon ja aivojen stressitila hälvenee.
Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää toisiamme, kokea läheisyyttä ja iloita hyvän tekemisestä muille. Kykyä ymmärtää toisiamme kutsutaan myös kognitiiviseksi empatiaksi. Pystymme kuvittelemaan, mitä toinen kokee, tuntee tai aikoo.
Kyky kokea läheisyyttä on puolestaan affektiivista eli tunnepitoista empatiaa. Silloin samastumme toistemme tunteisiin ja kokemuksiin.
Myötäinto on iloa toisen onnistumisesta
Empatiataito on myös välittämistä, joka johtaa vähintäänkin haluun tehdä hyvää toisillemme. Juuri tästä on kyse myötätunnossa ja myötäinnossa.
Miia Paakkanen on tutkinut empatiataitoja ja niiden kehittämistä työpaikoilla. Hänen mukaansa yhtä tärkeää kuin myötätunto epäonnistumisen hetkellä on iloitseminen toisen onnistumisista.
– Kun koemme elämässä onnistumisia ja iloja, haluamme juhlistaa niitä muiden kanssa. On valtava voima, jos vahvuutemme nähdään ja niistä iloitaan yhdessä. Siinä missä myötätunto on toisen suruun ja kipuun reagoimista ja halua lievittää kärsimystä, myötäinto on toisen iloon ja onnistumisiin vastaamista ja niiden tunnustamista.
– Jos annamme myötätuntoista huomiota kivulle, kipu lievenee. Mutta jos annamme hyväntahtoista huomiota ilolle, se lisääntyy.
Kirjojen lukeminen lisää empatiaa
Empatia on taito, jota voi opetella. Omaa ajattelua kannattaa tarkastella kriittisesti: onko työpaikan hankala tyyppi todella aina väärässä, vai onko hänen näkökulmassaan jotain hyvää? Myös kirjojen lukeminen, dokumentit, matkustelu ja vieraan tuntuisten ihmisten kanssa keskustelu kehittävät empatiataitoja.
Tunnemme empatiaa herkemmin sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ovat meille läheisiä tai jotka muistuttavat meitä. Muodostamme herkästi ryhmiä samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa ja suljemme muut ulkopuolelle. Omia ajattelun vinoumia voi kuitenkin tunnistaa ja purkaa. Toista on mahdollista ymmärtää, vaikka hän ajattelisi asioista eri tavalla.
Kokeilepa olla ystävällinen myös sille tyypille, joka yleensä kohtelee sinua kalseasti. Voi olla, että hänkin alkaa käyttäytyä muita kohtaan lempeämmin. Uudella tavalla toimiminen vaatii kuitenkin rohkeutta, sillä siinä altistaa itsensä riskille, että toinen torjuu tai ohittaa. Siksi esimerkiksi työpaikan ilmapiirin muuttamiseen tarvitaan kaikkien myönteisiä tekoja.
Asiantuntija Miia Paakkanen, tutkija ja kouluttaja, Helsingin yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
