Mielialasi vaikuttaa eniten oloosi ja elämääsi. Tee testi ja ota viisaat neuvot vastaan.

Tee testi! Rengasta jokaisesta väitteestä sinuun parhaiten sopiva vaihtoehto.

1. Myönteisten tunteiden määrä arjessani on selkeästi suurempi kuin kielteisten.
A) Kyllä, myönteiset tunteet ovat hallitsevia arjessani.
B) Tunteeni jakautuvat melko tasan kielteisen ja myönteisen välillä.
C) Kielteiset tunteet hallitsevat arkeani.

2. Huolehdin siitä, että yöuneni ovat riittävän pitkät ja hyvät.
A) Nukun 8 tuntia heräämättä välillä.
B) Yöuneni laatu ja pituus vaihtelevat työn ja elämäntilanteen mukaan.
C) Nukun epäsäännöllisesti ja heräilen paljon.

3. Osoitan läheisissä ihmissuhteissani paljon tukea, kiinnostusta ja kiintymystä.
A) Ilmaisen avoimesti myönteisiä tunteita lähipiirissäni.
B) Tunteiden ilmaiseminen on melko hillittyä lähipiirissäkin.
C) Tunteiden ilmaisu ei ole minulle tyypillistä edes läheisissä ihmissuhteissa.

4. Varmistan, että minulla on joka päivä hetki aikaa pysähtyä ja rauhoittua itsekseni.
A) Minulla on selkeät päivittäiset rutiinit rauhoittumiselle.
B) Koetan löytää aikaa itselleni pari kertaa viikossa.
C) Minulla ei jää aikaa itselleni tässä elämäntilanteessa.

Jokaisessa saa A-vastauksesta 3 pistettä, B-vastauksesta 2 ja C-vastauksesta 1 pisteen.

Pisteitä 10–12.
Hienoa! Jatka hymyillen.
Psyykkinen hyvinvointisi vaikuttaa hyvältä olettaen, että olet pystynyt arvioimaan sitä tarkasti. Juuri kyky havainnoida omaa oloa ylläpitää psyykkistä jaksamistasi tulevaisuudessakin, sillä huomaat ajoissa jos jokin alkaa uhata mielenrauhaasi. Muista, että
päivittäinen positiivisten tunteiden ylijäämä rakentaa persoonallisia voimavaroja, säteilee hyvää ympärillesi ja suojelee hyvinvointiasi jatkossakin.

Pisteitä 7–9.
Pärjäät ihan hyvin, mutta voisit hakea rentoutta.
Psyykkinen hyvinvointisi on kohtuullinen, mutta olisi hyvä jos tekisit sitä tukevia harjoituksia päivittäin. Esimerkiksi tietoisuustaidon (mindfulness) harjoittamisella on todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia. Se muun muassa rauhoittaa autonomisen
hermoston toimintaa, laskee verenpainetta, vähentää
masennusoireita sekä lisää myönteisten tunteiden kokemuksia arjessa.

Pisteitä 4–6.
Olet kovilla, joten etsi mielenrauhaa.
Psyykkisen hyvinvoinnin kuntoremontti olisi paikallaan. Olet ehkä kokeillut meditointia tai muuta mielenhallinnan tekniikkaa, mutta et ole sitoutunut huolehtimaan itsestäsi. Tee asennemuutos ja aloita vaikka yhdellä rauhoittumishetkellä päivittäin ja varmista, että saat riittävästi lepoa. Suurin osa hyvinvointia tukevista toimenpiteistä vaatii 1–2 kuukautta, ennen kuin niiden vaikutukset alkavat näkyä.
 

Näin otat suunnan kohti parempaa!

Psykoterapeutti Mikael Saarinen: ”Muutos vaatii herätyksen”

"Arvojen uudistus on elämäntaparemontin lähtökohta. Se tarkoittaa pessimistisestä asenteesta luopumista. Totutussa on turvallista olla, ja siksi negatiivisista tunteista luopuminen on niin vaikeaa. Myönteinen suhtautuminen elämään parantaa sosiaalisia suhteita ja jopa fyysistä terveyttä. Silti se vaatii herätyksen, asennemuutoksen.

Omia tunteitaan voi hallita suhtautumalla niihin sallivasti. Energia on hyvä suunnata tietoisesti positiivisiin asioihin. Jos vatvomme jatkuvasti kiireitämme ja huoliamme, on selvää, että ne leimaavat tunteitamme.

Kiitollisuuspäiväkirjan pito on helppo niksi muistuttaa itseään positiivisista asioista ja tapahtumista. Sitä silmäilemällä kokonaisuus näyttää hieman valoi­sammalta.

Toisiin ei voi vaikuttaa kuten itseensä. Tosin myötätunnon osoittaminen helpottaa omaakin oloa. Sitä kannattaa harjoitella myös parisuhteessa. Jos suhtautuu kumppaniin positiivisesti, hänkin alkaa nähdä, että esimerkiksi unohduksesi johtuu kiireestä eikä velvollisuuksien välttelemisestä.

Empatia on kuin paritanssia, jossa kuulostellaan partnerin rytmiä. Sen varjolla on helppo lähteä märehtimään asioita ilman, että pulmaan etsitään ratkaisua. Tämä on tutkimusten mukaan tyypillisempää naisille kuin miehille. Miehet puolestaan pomppaavat ratkaisuehdotuksiin liian nopeasti. Tällöin järkyttävän tapahtuman kokenut tuntee, ettei häntä kuultu.

Toisen tavoittamiseksi täytyy tehdä työtä. Ensin kuunnellaan rauhassa, vasta sen jälkeen on toimintaehdotusten vuoro. Tarkoitus on tukea kertojaa näkemään itsensä uudessa tilanteessa tapahtuman jälkeen.

Ilmapiiri imaisee helposti mukaansa. Kannattaakin välttää ihmisiä, joilla on vain pahaa sanottavaa. Niin kiire ei ole koskaan, ettei ehtisi töissä tervehtiä toisia.
Kotona olisi hyvä syödä edes kerran päivässä yhdessä. Päivällispöytä ei ole lasten kolttosten puintipaikka vaan päivän kuulumiset käydään läpi positiivisessa hengessä.  

Hyvät unenlahjat on peritty taipumus. Silti nukkumista voi ja kannattaa opetella. Tyhjennä mielesi, kun käyt sänkyyn. Vaikkei uni heti tulisi, olo on hyvä, jos pystyt välttämään kielteiset ajatukset. Positiivisia ei kannata yrittää ottaa tilalle, sillä jos pakotat itsesi ajattelemaan positiivisesti, sekin stressaa.

Parhaat keinot rauhoittua liittyvät usein hetkessä oloon. Unohda, nukutko vai et. Iltarutiiniksi kannattaa ottaa mielentyhjennysharjoitus. Ohjeita löytyy netistä. Liian usein uni on se, josta napataan muuhun tarvittu aika. Mutta vain riittävä uni takaa psyykkisen ja fyysisen terveyden, joten se on väärä paikka leikata."

 

  • Pidä kiitollisuuspäiväkirjaa.
  • Karta ikävää seuraa, hakeudu mukavaan.
  • Lähde kävelylle yksin, jos et muuten saa tilaa omille ajatuksillesi.
  • Harjoittele tässä hetkessä olemista.
     
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.