vulvodynia, yhdyntäkipu, kuivat limakalvot
Kuva Shutterstock

Vulvodyniassa naisen sukupuolielimiin sattuu, kun niitä koskettaa. Vulvaklinikassa vaivaan saa tehokasta lääkehoitoa ja fysioterapiaa. Viimeisenä keinona on leikkaus.

Jos vulvodynian kaltainen vaiva olisi miesten sairaus se olisi hoidettu pois päiväjärjestyksestä jo aikoja sitten, sanoo Helsingin Naistenklinikan ylilääkäri professori Jorma Paavonen. Hänen mukaansa sitä olisi tutkittu ja tehokkaita täsmähoitojakin olisi jo.

– Nyt tämä on naisten asia, jota miesten on hyvin vaikea ymmärtää, Paavonen sanoo.

Vulvodyniassa naisen ulkoisia sukupuolielimiä kirvelee ja niihin sattuu ilman näkyvää syytä. Taudin tavallisimmassa muodossa kipu tuntuu nimenomaan kosketettaessa, kuten yhdynnässä. Vaivasta kärsivät lähinnä juuri sukupuolielämänsä aloittaneet nuoret naiset.

Toinen vulvodynian perustyyppi on keski-ikään jo tulleiden tai sitä lähestyvien naisten vaiva, joka saattaa kehittyä esimerkiksi gynekologisen leikkauksen tai synnytyksen jälkeen. Siinä kipu johtuu häpyhermon ärtymisestä ja oireet tuntuvat koko ajan. Bussissa, teatterissa tai työpaikalla istuessa, joskus jopa kävellessä. Tähän vanhempien naisten neuropaattiseen vulvodyniaan auttavat yleensä hyvin tehokkaat hermokipulääkkeet.

Joka kymmenennellä naisella

Luulisi naisen ulkoisten sukupuolielinten kivun, kirvelyn ja kosketusarkuuden liikuttavan jossain määrin miehiäkin. Ainakin siksi, että arviolta jopa kymmenen sadasta suomalaisnaisesta ei vaivan takia kykene yhdyntään.

Nuorten naisten vulvodynian muoto (vestibuliitti) on Jorma Paavosen mukaan yksinkertaisella gynekologisella tutkimuksella helppo määrittää. Siihen ei tarvita magneettikuvauksia tai laboratoriokokeita. Jos limakalvot ovat terveet, ja kipu ärtyy kevyesti vanutikulla painaessa emättimen eteisessä, on melko varmasti kyse nuoren naisen vulvodyniasta. Potilaan kertomista oireista voi jo päätellä hyvin paljon.

Naisia pitääkin rohkaista entistä enemmän puhumaan kiputuntemuksistaan. Monelle sukupuolielinten kipu, joka vaikuttaa parisuhteeseen, on hyvin ahdistavaa ja pelottavaa. Paavosen mukaan aika usein nuoret naiset aluksi luulevat, että kyseessä on jokin kamala sukupuolitauti.

Vaiva joka masentaa

Aina lääkärikään ei vulvodyniaa tunnista. Jos vaivasta ei puhuta, ei sitä myöskään gynekologisessa tutkimuksessa välttämättä huomata.

Moni sukupuolielinten kosketusarkuudesta kärsivä nainen on käynyt monta kertaa lääkärillä, joka on sanonut ettei mitään vikaa löydy. Tällaisessa tilanteessa potilas helposti masentuu. Aiemmin vulvodyniaa onkin pidetty enemmän osana psyykkistä oireilua. Paavosen mukaan ahdistus on lähinnä seurausta vaikeasta vaivasta.

HUSin Naistenklinikassa toimii vulvaklinikka, jossa yritetään katkaista tai ehkäistä sukupuolielinten vaivoista kärsivien naisten lääkärissäkäyntikierre. Vulvodyniaa sairastavilla on useinkin takanaan toistuvia hiivasieni- ja virtsatietulehduksia. Monilla on myös yliaktiivinen virtsarakko ja suoliston toiminnallisia vaivoja. Paavonen tosin huomauttaa, että jatkuva vessassakäynti voi myös olla seurausta stressaavasta ja ahdistavasta vulvodyniasta.

Jo tieto auttaa monia

Vulvaklinikassa nainen käy keskimäärin kolme kertaa. Paraneminen varmistetaan niin, että potilaalle varataan muutama seurantakäynti. Lähes aina potilaan tilanne paranee.

– Vulvodyniapotilaalle kerrotaan usein jo ensimmäisellä käynnillä, että jos mikään muu ei auta, on olemassa tehokas leikkaushoito. Joskus jo pelkkä ajatus siitä rauhoittaa ja helpottaa, vaikka se on vasta viimeinen keino, Paavonen kertoo.

Ensimmäisellä käyntikerralla ulkosynnytinten kosketusarkuudesta kärsivää kehotetaan lopettamaan ehkäisypillereiden tai muun hormonaalisen ehkäisyvalmisteen käyttö. Hormoniehkäisy ohentaa emättimen limakalvoa ja kipu korostuu. Potilas tapaa fysioterapeutin, joka opettaa häntä tunnistamaan emätintä ympäröivät ja lantionpohjan lihakset. Fysioterapeutti neuvoo kädestä pitäen venytyksiä ja rentoutusharjoituksia. Joskus hän antaa kipusähköhoitoa.

Toistuvia hiivatulehduksia potevaa lääkäri kehottaa vähentämään makeiden herkkujen syömistä, sillä verensokerin heilahtelujen on todettu olevan yhteydessä emättimen hiivasienitulehduksiin. Joskus aloitetaan hiivasienen estolääkitys, joka jatkuu puolisen vuotta.

Paavosen mukaan kipua vähentää monesti jo lihasten rentoutuminen ja tieto siitä, että vaivalleen voi tehdä jotakin itse.

Omahoitoa, kortisonia, pensalusta...

Vulvodynian syitä ei tiedetä. Jorma Paavonen on vahvasti sitä mieltä, että kyseessä voi olla muun muassa psoriaasin ja reuman tavoin autoimmuunisairaus, johon on voimakas perinnöllinen alttius.

– Tautia pitäisi tutkia lisää. Jos selkeitä syitä vulvodyniaan löytyy, osataan sitä paremmin hoitaa, Paavonen sanoo.

Joidenkin potilaiden mukaan oireita pahentavat erittäin imukykyiset kuukautissuojat. Siitä ei  kuitenkaan ole tutkittua näyttöä. Myöskään jossain vaiheessa esille tuotua yhteyttä kondyloomaviruksen ja vulvodynian välillä ei  tilastojen valossa näyttäisi olevan.

Jos vaiva ei ole ensimmäisen klinikkakäynnin jälkeen parantunut, voidaan kipuun antaa paikallisia kortisonipistoksia. Ulkosynnyttimen kipupisteitä voidaan hoitaa myös penslaamalla eli käsittelemässä kipupisteitä kipua helpottavalla lääkkeellä. Jos nämäkään hoidot eivät vielä auta, saatetaan päätyä leikkaukseen.

Suomessa on tähän mennessä tehty noin sata vulvodynialeikkausta. Siinä poistetaan limakalvo, jossa on liikaa kipuhermoja. Se korvataan emättimen limakalvolla, jossa ei ole kipuhermoja ollenkaan.

Kaksi vulvodyniaa

  • Vestibuliitti vulvodynia on tavallisimmin alle tai vähän yli 20-vuotiaiden naisten vaiva. Se on hankalasti hoidettava kiputila, jossa ulkosynnyttimiin ilmaantuu yhtäkkiä liikaa kipuhermoja. Sukupuolielimet ovat kosketusarat ja yhdyntä lähes mahdoton.
  • Neuropaattinen vulvodynia on vanhempien naisten krooninen tila, jossa ulkoisissa sukupuolielimissä tuntuu jatkuvaa kipua. Siihen auttavat usein hermokipulääkkeet.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti