Muun muassa Lauttasaaren ala-asteen koulusta Helsingistä on löytynyt hometta. Opetus kuitenkin jatkuu koulussa vielä toistaiseksi. Kuva: Mika Ranta
Muun muassa Lauttasaaren ala-asteen koulusta Helsingistä on löytynyt hometta. Opetus kuitenkin jatkuu koulussa vielä toistaiseksi. Kuva: Mika Ranta

Lastenlääkäri Tiina Tuomela haluaa, että oireilevia potilaita kuunnellaan paremmin.

Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomelan mukaan lääkärit usein vähättelevät sisäilmaongelmista aiheutuneita oireita. 

– Lääkäri saattaa sanoa, että kun oireita selittävää tulehdusta ei löydy, lapsen oireet ovat psykosomaattisia.

Käytännössä siis ajatellaan, että lapsi kuvittelee ne. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lapset oirehtivat huonon sisäilman tai kosteusvaurioiden vuoksi hyvin eri tavoin. Joskus oireet muistuttavat flunssaa tai siitepölyallergiaa. Lapsella saattaa olla lämpöä, väsymystä tai useita korvatulehduksia vuodessa. Myös nenän tukkoisuutta tai äänen käheyttä ja astmaa esiintyy. Lääkärin onkin ensin suljettava pois muut mahdolliset sairaudet, ennen kuin hän voi todeta oireiden johtuvan huonosta sisäilmasta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lääkäri saattaa myös joskus epäillä, että lapsen oireet johtuvat stressistä.

– Äänen käheys on sellainen oire, joka ei johdu stressistä, ja jolloin sisäilma-asioita pitää alkaa selvittää, Tuomela sanoo.

Diagnoosikoodi puuttuu

Suomessa ei myöskään ole olemassa sisäilmasairauden diagnoosikoodia, ainoastaan oirekoodi.

Esimerkiksi Norjassa ja Saksassa on diagnoosikoodi, ja sisäilmasta sairastuneet ovat näissä maissa oikeutettuja sosiaaliturvaan, jos sairastuminen estää työssäkäynnin. Suomessa sisäilmasairaudet diagnosoidaan helposti masennuksena. 

Kaiken kaikkiaan huonosta sisäilmasta kärsii Suomessa noin 800 000 ihmistä, joista 200 000 on lapsia. Heistä kymmenettuhannet saavat oireita. 

”Potilaan oire on aina todellinen.”

– Joskus oireet ovat niin pahoja, että lapsi tarvitsee lääkityksen voidakseen käydä koulussa, tai hän ei voi mennä kouluun ollenkaan, Tuomela kertoo.

Jos lapsi altistuu huonolle sisäilmalle esimerkiksi koulussa, oireet usein katoavat viikonlopun tai kesäloman aikana. Jos näin on oman lapsen kohdalla, Tuomela suosittelee vanhempia tekemään rohkeasti oireilmoituksia.

Mitä enemmän oireilmoituksia on, sitä varmemmin koulua aletaan tutkia.

Home ei ole ainoa sisäilmaongelma

Tuomela haluaa korostaa, että kaikki sisäilmaongelmat eivät johdu kosteusvaurioista. 

– Yleensä huonosta sisäilmasta puhuttaessa ajatellaan hometta. Oireita aiheuttavat kuitenkin myös ilmanvaihdon riittämättömyys, pöly ja liialliset lämpötilan vaihtelut.

Jos lapsi altistuu huonolle sisäilmalle pitkään, hänelle voi kehittyä myös muita yliherkkyyksiä. Kemikaaliyliherkkyys on yksi tällainen. 

Tuomelan mukaan parannusta nykytilanteeseen ei tule, jos uusien talojen rakentamista ei valvota paremmin. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöiden suhtautumisessa olisi parantamisen varaa.

– Potilaan oire on aina todellinen. Lääkärin tulisi kuunnella potilasta tarkasti ja ottaa huomioon huonon sisäilman mahdollisuus oireiden aiheuttajana. 

Tiina Tuomela puhuu 17.9. Helsingissä järjestettävässä sisäilmatempauksessa, jonka järjestää Stadin koulut kuntoon -kaupunkilaisliike, sekä Helsingin vanhemmat ry.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla