Tarina itsestä voi olla kannustava tai lannistava – Tunnista, kumpaa kerrot
Kerromme itsellemme tarinaa siitä, millaisia olemme ja mitä osaamme. Aina tarina ei kuitenkaan ole totta. Kun sen oivaltaa, elämässä avautuu uusia ovia.
Meillä kaikilla on niin kutsuttuja minätarinoita, jotka ovat tavallisesti rakentuneet mieleen lapsuudessa, psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäinen kertoo.
– Minätarinamme kertovat meille esimerkiksi, millaisia olemme, mistä pidämme, mitkä ovat vahvuuksiamme ja mitkä taas heikkouksiamme.
Usein minätarinat saavat alkunsa muiden lausahduksista. Jos toistuvasti kuulee perheenjäsenten, opettajan, sukulaisten tai kavereiden suusta, että sinä se olet aina hajamielinen, ajatus sisäistyy oman minäkäsityksen osaseksi.
Myös kertaalleen kuultu lausahdus voi painua syvälle mieleen, jos se osuu arkaan paikkaan.
Kielteinen uskomus kaventaa elämää
Minätarinoihin liittyy helposti itsepintaisia uskomuksia.
Yleinen uskomus lienee esimerkiksi, että ei pidä laulamisesta, koska on huono siinä. Tarinan siemen jäi ehkä itämään kouluaikana tai kuorokokeilusta. Aikuisena tällä uskomuksella ei välttämättä ole suuria vaikutuksia arkeen – laulaa kun pitää lähinnä synttärijuhlissa yhdessä muiden kanssa.
Pulmia uskomuksista seuraa, jos niiden takia jättää tarttumatta mielenkiintoisiin asioihin, koska uskoo, ettei kuitenkaan onnistu tai pysty. Se kaventaa elämää.
Kielteiset kokemukset painuvat tyypillisesti mieleen helpommin kuin myönteiset. Se on aikanaan edistänyt ihmislajin selviytymistä. Niinpä uskomustensa tueksi tuppaa keksimään lukuisia esimerkkejä todellisista ja kuvitelluista epäonnistumisista.
– Rajoittavan tarinan vuoksi ihminen pysyttelee mieluummin tutussa ja turvallisessa, Pietikäinen toteaa.
Tunnista oma tarinasi
Omat tarinansa itsestään kannattaa tietoisesti opetella tunnistamaan. Alkuun pääsee miettimällä, millaisia uskomuksia itsestään pyörittää mielessään. Uskooko esimerkiksi, että itselle käy aina huonosti, koska oma tuuri on kroonisen huono.
Oma tarina kannattaa rohkeasti kyseenalaistaa.
Vapautuminen vaikkapa ikuisen uhrin tarinasta voi johtaa siihen, että ottaa uudella tavalla vastuun elämästään ja pystyy tekemään hyvää tuottavia valintoja. Ei enää toimi uskomustensa ohjaamana.
Jos taas minätarina on jopa yltiöpositiivinen ja mallia olen aikaansaapa ja tehokas ihminen, joka ei tarvitse lepoa samalla tavalla kuin muut, on kenties harjoiteltava lepäämistä. Lisäksi on hyvä miettiä, mistä muusta saa nautintoa kuin suoritusten raksimisesta yli listalta.
4 x rajoittava minätarina
Olen mukava, en sano ei
Myös yltiöpositiiviset minätarinat voivat heikentää hyvinvointia siinä missä kielteisetkin minäkäsitykset. Tarina itsestä voi kuulua vaikkapa niin, että olen mukava enkä siksi sanoa apuani pyytävälle koskaan ei. Jaksamista heikentävät tarinat, jotka tavalla tai toisella rajoittavat toimintaa ja valinnan mahdollisuuksia. Tarina itsestä apuaan auliisti jakelevana ei anna mahdollisuutta kieltäytyä, vaikka omat voimat tai aika olisivatkin kortilla. Kieltäytymistä on silloin harjoiteltava uudelleen ja uudelleen. Kokeile myös, miltä tuntuu esittää avunpyyntöjä muille!
Olen aina iloinen
Tarina itsestä alati iloisena ja hyväntuulisena voi pitää hyvinkin paikkansa – mutta se voi myös estää ilmaisemasta ja jopa tuntemasta esimerkiksi alakuloa, surua tai turhautumista vaikkapa uran päättyessä, eron tullessa tai sairastuessa. Turhan jäykkä iloisen ihmisen minätarina voi lisäksi estää hakemasta apua. Jäykkiä minätarinoita voi haastaa ennen kaikkea joustavalla käyttäytymisellä: Ajattele, että olet iloinen ihminen, joka tosin juuri nyt on hirveän surullinen. Mitä surullinen minäsi tarvitsee? Listaa viisi helpotusta ja toteuta ne.
Minua työteliäämpää saa etsiä
Liiallinen uppoutuminen suorittavan ihmisen minätarinaan voi johtaa siihen, että omia muita tarpeitaan on vaikeata tunnistaa. Mielen joustavuus on psyykkistä hyvinvointia edistävä taito, jota voi harjoitella. Treeni tapahtuu opettelemalla ensin erottamaan ajatukset ja käyttäytymisen toisistaan. Sen jälkeen toimitaan omia arvoja vastaavalla tavalla. Sano itsellesi: minulla on ajatus, että asioita on suoritettava. Sen jälkeen vietä koko ilta joutilasta aikaa – vaikka ajatus suorittamisen tärkeydestä ei olisikaan muuttunut miksikään.
Tiedän yleensä kaiken
Kielteistä minätarinaa ei tarvitse vääntää pakolla myönteiseksi, eikä myönteistä kielteiseksi. Mutta monesti erilaisiin tarinoihin on ylipäätään hyväksi ottaa pientä etäisyyttä, jotta ne eivät ala rajoittaa elämää. Muut alkavat helposti karttaa kaiken tietävien tyyppien seuraa, ja mielestään aina erinomainen kuski saattaa todellisuudessa olla liikenteessä vaaraksi itselleen ja muille. Minätarinaa parempi suunnannäyttäjä elämässä ovat omat arvot. Listaa kolme itsellesi tärkeintä arvoa ja keinot toteuttaa niitä jokapäiväisessä arjessa.
