
Väestöliiton perhebarometri 2013 on euro-talouden tapaan ankeaa luettavaa.
Vuodesta 1997 asti tehty barometri pyrkii tuottamaan ajankohtaista tietoa keskeisistä perheitä koskettavista teemoista. Tämän vuoden teemaksi valikoitui parisuhteiden eroamiseen johtavat syyt ja niiden vaikutukset otsikolla ”Yhdessä vai erikseen”.
Tutkimusjoukko koostui kolmestatuhannesta vuonna 2005 avo- tai avioliiton muodostaneista pareista. Vain alle puolet heistä oli enää kahdeksan vuotta sitten solmitussa liitossaan. Avioliitossa pysymistä edesautti lapset sillä 90 %:lla liitoissaan pysyneistä oli lapsia liittonsa tukena.
Suomenkielisistä tutkittavista vain 40 % oli erittäin tyytyväisiä puolisoonsa; ruotsinkielisistä 60 %. Silti ihmiset arvioivat, että heillä menee paremmin kuin pareilla Suomessa keskimäärin. Suurin osa kokikin ilmeisesti edellä mainittujen tekijöiden johdosta olevansa edelleen melko onnellisia. Tätä onnellisuutta ei haitannut se, että kymmenesosa ilmoitti, että ei enää haluaisi jatkaa kumppaninsa kanssa. Puolet melko onnellisista naisista oli miettinyt eroa; miehistä vain kolmasosa. Kaikkineen miehillä oli tutkimuksen mukaan vähemmän odotuksia liittoansa kohtaan kuin naisilla.
Mikä sitten sai ihmiset eroamaan alle 10 vuodessa? Yleisimpiä ristiriitojen aiheita olivat tutkimuksen mukaan puolisoiden erilaiset arvot ja elämäntyylit, vähäinen keskustelevuus ja kyvyttömyys sopia asioita yhdessä, vapaa-ajan käytön ristiriidat sekä läheisyyden ja tunteiden ilmaisun puutteet. Mikään yksittäinen syy ei ollut yli muiden vaan tutkituissa eroissa oli kyse monien erilaisten ongelmien kasautumisesta.
Arkiset pienet puutteet ja naljailut näyttävätkin kasautuvan helposti vuoriksi, joka taas johtaa tunteeseen, että mikään ei enää yhdistä liitossa. Henkistä tukea puolisoltaan koki saaneensa vain joka neljäs eronnut. Lopputuloksena tästä vaarallisesta kierteestä on kaksi yksinäistä ihmistä, joilla ei enää ole muuta yhteistä kuin tietyt pakolliset rutiinit. Tähän väliin oli sitten helppo sijoittaa jokin erottava tekijä kuten toinen suhde tai puolisoa tärkeämpi elämänmissio töissä tai harrastuksissa. Vaikka ero tietenkin on traumaattinen elämäntilanne, kokivat useimmat olevansa eronsa jälkeen aiempaa kyvykkäämpiä solmimaan uuden onnellisen parisuhteen. Viidesosa vastaajista tosin koki elämänsä muuttuneen eron takia huonompaan suuntaan.
Mikä sitten piti pareja yhdessä? Kaikkein tärkeimpänä asiana hyvässä parisuhteessa pidettiin vahvaa luottamusta puolisoon ja molemminpuolista arvostusta ja kunnioitusta. Kaikkineen hyvän parisuhteen tärkeimmät ominaisuudet olivat tutkijoiden sanoin varsin epäromanttisia. Hyvä suomalainen suhde näyttäytyi tutkimuksessa arkisena yhteistyösuhteena, jossa myös välillä riideltiin esimerkiksi kotitöiden jakamisesta ja lasten hoidosta. Tämän yhteistyösuhteen toimivuuden lisäksi onnistuneita parisuhteita leimasi yhteenkuuluvuuden, intiimin suhteen ja persoonallisuuksien yhteensopivuus. Parisuhteeseensa erittäin tyytyväisillä oli merkittävästi muita aktiivisempi ja tyydyttävämmäksi koettu seksi-elämä. Neljä viidesosaa heistä oli ainakin varsin tyytyväinen seksielämäänsä. Parisuhteeseensa erittäin tyytyväisiä leimasi muita useammin kokemusta kumppanista seksuaalisesti taitavana.
Reseptiksi tutkijat ehdottavat kaikille pareille kahdenkeskisen ajan määrän lisäämistä. Onnellisuutta edistäisi tutkijoiden mukaan myös rakkauden tunteen kokeminen. Toinen erityisen tärkeä tyydyttävän suhteen tekijä on tutkimuksen mukaan parin osapuolten molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus. Tutkimuksen mukaan myös maalle muutto ja ruotsinkielisyys lisää suhteen onnellisuutta. Barometrin kansisivulla on siteerattu hauskasti keksijä-kirjailija Benjamin Franklinia: ”Pidä silmäsi täysin avoinna ennen avioitumista ja puoliksi suljettuina sen jälkeen”.
Jos silmät haluaa kuitenkin pitää avoinna ja vieläpä yhdessä, elokuvapuolelta voi suosittaa katsottavaksi esimerkiksi iranilaista aviodraamaa Nader ja Simin: ero (2012), jonka ohjaajan Asghar Farhadin uusinkin elokuva Menneisyys (2013) käsittelee niin ikään eroa. Lapsen silmin eroa voi tarkastella koskettavassa What Maisie Knew (2012), joka on myös juuri ilmestynyt meilläkin dvd:nä. Hiukan humoristisemmin parisuhdetta pelastetaan Juliette Binochen uusimmassa elokuvassa Rakkautta Pariisissa (2012).
Mikael Saarinen
Jännittävä yksityiskohta tuo maallemuutto. Lisääkö pariskuntien onnellisuutta siis nimenomaan muutto vai ovatko maalla jo asuvat keskimääräistä onnellismpia? Vaikea kuvitella omalle kohdalleen, että parisuhde paranisi tuolla keinolla, kun ei ole mitään kiinnostusta asua maalla!
HEI
Tulos perustui siihen, että maalla asuvat olivat keskimäärin enemmän ruotsia puhuvia tyytyväisiä pareja, jotka kokivat elämänsä yleensä ottaen vähemmän stressaavaksi. Elämäntapa näissä suomenruotsalaisissa maaseutupitäjissä on elinikäennusteenkin mukaan terveellisempää kuin kaupungeissa.
Sinäki syöt suomen Maatalouden Ruokia.Hienohelmat ja kravattisonnit ei tunnu ymmärtävän sitä edes eduskunnassa.
Asiasta toiseen.Ruotsissa on hienoja ja täydellisesti entisöityjä vanhoja Jenkkiautoja.On niitä Suomessa 1/10 osaa verotuksen takia mikä koskee museo-autoja.Ruotsia ei veroteta vanhoista autoista.Suomessa saa olla varpaillaan joka vuosi että miten Verottajat muistaa ja ne muisti.30:n ikärajaa ollaan siirtämässä 50 vuoteen Museoautoissa??Eli museorekistriin.Annetaan sitte olla asian näin että Ruotsalainen ajaa hienolla 1959 vuoden Cadillac-autolla ylpeänä ohi täällä Suomen puolella ku Täällä Suomessa joku onneton Tekee remonttia Vielä omassa hallissa samaan hintaan.Ja pahemmassa tapauksessa menee uuden auton vero jos varaosien hinta ylittyy 60%