Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jo muutaman vuoden ajan olen heräillyt öisin siihen, että käteni ovat puutuneet, ikään kuin niistä olisi tunto mennyt. Nyt "vaivaa" on päivisinkin, sormenpäät alkavat olla tunnottomat. Kysyin asiaa diabetestani hoitavalta lääkäriltä, mutta hän sanoi ettei keksi mitään syytä tähän. Mitä teen? Olen perusterve diabetesta lukuunottamatta.

Puutumisella tarkoitetaan tuntoaistimuksen muuntumista. Se kuvataan usein ihon pistelemiseksi, kihelmöinniksi tai vaikkapa tunteeksi siitä, että iholla kävelee muurahaisia. Puutuminen on eri asia kuin tunnon heikentyminen, joskin nämä voivat esiintyä yhdessä.

Jos istuu pitkään jalka toisen polven päällä, päällimmäisen jalan sääri alkaa ennen pitkää puutua: se tuntee kyllä kosketuksen mutta jollakin tapaa eri tavalla kuin toinen jalka. Jos ei muuta asentoa, tunto alkaa vähitellen alentua, lopulta häviää kokonaan ja kävelemään lähtiessä jalka tuntuu hervottomalta.

Ilmiön selitys on se, että päällimmäisen jalan pohjehermo (peroneushermo) joutuu puristuksiin alemman jalan polvea vasten, jolloin verenkierto hidastuu ja hermo kärsii hapenpuutteesta. Tämä laukaisee tiettyjen hermosäikeiden aktivoitumisen, josta seuraa puutumisen tunne. Puutumista voidaan pitää varoitussignaalina siitä, että hermon hyvinvointi on vaarassa. Jos hapenpuute jatkuu, lamaantuvat ensin tuntohermot ja myöhemmin liikehermotkin. Kuten tiedämme, tilanne korjautuu nopeasti verenkierron elpyessä.

Käsien puutumisen yleisin syy on hartialihasten pitkäaikainen jännitystila ja sen aiheuttama hartiahermopunoksen puristus ja verenkiertovajaus. Rannekanavan oireyhtymässä käden keskihermo (medianushermo) joutuu puristuksiin kulkureitillään ranteen luiden ja niitä ympäröivän sidekudoksen muodostamassa ahtaassa kanavassa. Oireyhtymään viittaavat ranteen koputusarkuus (Tinellin koe) ja puutumisen ilmaantuminen ranteen taivutuksessa (Phalenin koe). Diagnoosi varmistetaan hermoratatutkimuksella (ENMG).

Diabetes aiheuttaa puolelle potilaista ääreishermoston toimintahäiriöitä, mutta ne ilmaantuvat lähes aina ensin pisimpien hermojen kärkiosiin eli diabeettinen neuropatia alkaa tyypillisesti jalkaterien pistelynä ja särkynä. Jos diabetesta ei onnistuta pitämään hyvässä hoitotasapainossa, oireisto voi levitä hitaasti käsiinkin. Käsien puutumisen syytä tulisi hakea ensisijassa muualta kuin diabeteksesta, jos jalkateriä tai sääriä ei puuduta tai särje lainkaan. Harvinaisia käsien puutumisen syitä voivat olla kaularangan tasolla olevat selkäytimen sairaudet, mutta niihin liittyy ennen pitkää myös käsien heikkoutta tai jalkaoireita, joten tämä mahdollisuus tuntuisi olevan kysyjän tapauksessa poissuljettu.

Jatkuva käsien puutuminen tulee aina selvittää, koska todetut syyt vaikuttavat oleellisesti hoitotoimien valintaan. Yleislääkärin tekemä tutkimus paljastaa usein viitteitä taustalla olevista tekijöistä. Tarvittaessa tutkimuksia jatketaan neurologin tai fysiatrin vastaanotolla. Hermoratatutkimus on usein tarpeen. Havaittujen poikkeavien löydösten ja lääkärin harkinnan perusteella voidaan tehdä magneettitutkimus kaularangan ja selkäytimen alueelta, joskus hartian alueelta laajemminkin.

Seppo Soinila
neurologian professori

Seppo Soinila
neurologian poliklinikan ylilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.