Eteisvärinää sairastavat hyötyvät veren hyytymistä hillitsevästä lääkityksestä vielä yli 90-vuotiaanakin. Erityisesti uudet suun kautta annosteltavat suorat antikoagulantit (NOAC) näyttäisivät sopivan heille, taiwanilaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä.

Yli 90-vuotiaiden eteisvärinäpotilaiden lääkityksistä on vähänlaisesti tutkimustietoa, joten nyt saadut havainnot ovat erittäin tervetulleita. Havainnot perustuvat 16 000 eteisvärinää sairastavan ja 15 000 terveen samanikäisen seurantatietoihin. Suoria antikoagulantteja koskevat tiedot saatiin uudemmista ja hieman pienemmistä potilasmääristä. Eteisvärinää potevien riski sairastua aivoinfarktiin oli suurempi kuin verrokkien, mutta tuo riski oli vähäisempi potilailla, joita lääkittiin varfariinilla. Varfariinilääkityksellä olevien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin potilaiden, jotka eivät olleet lääkityksellä. Varfariinilääkitys ei tässä tutkimuksessa vaikuttanut merkittävästi kallon sisäisten verenvuotojen todennäköisyyteen. Uudet suorat antikoagulantit olivat tässä suhteessa vielä varfariinia turvallisempia, ja olivat aivoinfarktien ehkäisyssä yhtä hyviä kuin varfariini. Näin ollen suorat antikoagulantit näyttäisivät olevan paras valinta tässä ikäryhmässä, tulokset vihjaavat.Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias, mutta sairastumisen todennäköisyys kasvaa iän myötä. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.Uutispalvelu Duodecim(Circulation 2018;138:37–47)http://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.117.031658

(2018711) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydänoireiden ja rintakipujen takia lääkäriin hakeutuneille kannattaisi todennäköisesti tehdä myös tietokonetomografiaa hyödyntävä angiografia. Tavallisten tutkimusten ohessa tehtynä se näyttäisi parantavan potilaiden ennustetta ja pidentävän heidän elinikäänsä.Tietokonetomografia-angiografia on jo osoitettu hyväksi lisäavuksi sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, mutta sen pitempiaikaiset hyödyt on ollut selvittämättä. Nyt julkaistut tulokset perustuvat runsaan 4 100 potilaan viisivuotiseen seurantaan.Kun tietokonetomografia-angiografiaan satunnaistettuja verrattiin vain tavanomaista hoitoa saaneisiin, heidän riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai menehtyä sepelvaltimotautiin oli noin 40 prosenttia pienempi. Tietokonetomografia-angiografiassa olleille tehtiin seurannan alkupuolella enemmän invasiivisia angiografioita ja revaskularisaatioita, mutta vuosien mittaan erot kaventuivat ja viiden vuoden kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroja. Tietokonetomografiassa olleille annettiin sen sijaan enemmän ennaltaehkäisevää ja rasitusrintakipua lievittävää hoitoa.Havainnot vahvistavat näyttöä tietokonetomografia-angiografian hyödyistä sydänsairauksien toteamisessa ja osoittavat sen todennäköisesti tarkentavan sepelvaltimotautidiagnooseja. Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicinessä.Uutispalvelu Duodecim(New England Journal of Medicine 2018;DOI:10.1056/NEJMoa1805971)http://doi.org/10.1056/NEJMoa1805971

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehittymistä, tutkimuksista tiedetään. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa myös pitempää elinikää.Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta nyt julkaistut havainnot perustuvat 46 vuotta kestäneeseen seurantaan, mikä on huomattavasti pitempi kuin valtaosassa tutkimuksia. Tutkimukseen osallistui 5 100 keskimäärin 49-vuotiasta miestä. Seurannan aikana heistä 92 prosenttia menehtyi.Osallistujien fyysinen kunto arvioitiin tutkimuksen alussa kuntopyöräkokeella. Tämän kokeen perusteella heikoimmassa kunnossa olevat menehtyivät 2–3 vuotta nuorempina kuin kohtalaisen hyvässä kunnossa olevat. Ero oli vielä suurempi verrattuna osallistujiin, jotka olivat erittäin hyvässä kunnossa. He elivät jopa keskimäärin viisi vuotta pitempään, tulokset osoittivat.Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysista suljettiin pois ensimmäisen kymmenen seurantavuoden aikana menehtyneet. Yhteydet koskivat sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia sekä kokonaiskuolleisuutta.Havainnot vahvistavat näyttöä liikunnan halki elämän kattavasta vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Aiemmissa tutkimuksissa terveyshyötyjä on saanut, vaikka liikunnan aloittaisi vasta kuusikymppisenä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American College of Cardiology 2018;72: 996–998)http://doi.org/10.1016/j.jacc.2018.06.045

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.