Vedessä sydän pumppaa jokaisella lyönnillään verta enemmän vedessä kuin kuivalla maalla, mikä vahvistaa sen toimintaa. Lisäksi vesiliikunta sopii nivelkipuisellekin.
Miten ihanaa onkaan kellua! Painamme vedessä vain muutaman kilon, koska veden noste kannattelee meitä. Samasta syystä juoksu tai voimistelu vedessä on lempeämpää kuin kuivalla maalla. Fysioterapian lehtori Ben Waller korostaa, että vedessä voi silti tehdä tehokkaan treenin. Mitä nopeammin liikumme vedessä, sitä enemmän vesi vastustaa liikettä ja sitä kovemmin joudumme tekemään töitä. Tämä vahvistaa lihaksia ja kohentaa kuntoa.
– Moni ajattelee, että vesiliikunta olisi kevyempää kuin liikkuminen kuivalla maalla. Tämä kertoo vain siitä, että ihmiset eivät tiedä, kuinka tehokkaasti vedessä voi treenata, Waller sanoo.
Vesiliikunta on myös hauskaa. Oleskelu vedessä alentaa tutkitusti stressitasoja. Vesi rauhoittaa hermostoa, rentouttaa kehoa ja tuottaa hyvää mieltä.
Katkaisee kivun kierteen
Vesiliikunta sopii kaikille, mutta erityisen hyödyllistä se on silloin, jos liikkuminen on vaikeaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, pitkäaikaisen kivun, ylipainon tai vammojen vuoksi.
– Kun ihmisellä on kipuja, hän ajautuu usein kierteeseen, jossa liikkuminen vähenee. Liikunnan pelätään aiheuttavan haittaa, vaikka tilanne on päinvastoin: nivelet ja lihakset tarvitsevat liikettä voidakseen hyvin. Vesi mahdollistaa liikkumisen myös monelle niistä, jotka eivät muuten juuri harrastaisi liikuntaa.
– Vesi antaa ihmisille vapauden treenata omalla tasollaan ja tavalla, josta he nauttivat. 70-vuotias vesijumppaaja ja huippu-urheileva jääkiekonpelaaja voivat tehdä vedessä samoja liikkeitä, vain voimakkuutta vaihdellen.
Veden paine tehostaa verenkiertoa koko kehossa. Sydän pumppaa jokaisella lyönnillään verta merkittävästi enemmän vedessä kuin kuivalla maalla, mikä vahvistaa sen toimintaa. Sydämen syketiheys onkin vedessä 10–15 lyöntiä minuutissa tavallista alhaisempi.
Täysillä, ilman pelkoa
Waller tutki itse väitöskirjassaan intensiivisen vesivastusharjoittelun hyötyjä nivelrikon hoidossa. Tutkimukseen osallistui joukko 60–68-vuotiaita naisia, joilla oli todettu lievä polven nivelrikko. He kuntoilivat altaassa ohjatusti tunnin verran kolmesti viikossa, käyttäen apunaan jalkoihin kiinnitettäviä painoja.
– Se oli kovaa treeniä, mutta he rakastivat sitä. He kokivat, että pystyivät liikkumaan täysillä, ilman pelkoa, että kipu pahenisi.
Kolmen kuukauden aikana osallistujien rasvamassa väheni keskimäärin 1,2 kiloa. Kävelynopeus kasvoi, aerobinen kunto koheni ja polven nivelruston laatu parani.
– Vaikutus kävelynopeuteen näkyi vielä vuoden kuluttua. Tämä kertoo siitä, että osallistujat eivät pelänneet enää liikkumista, Waller pohtii.◆
Asiantuntija Ben Waller terveystieteen tohtori, fysioterapian lehtori.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
