Syke, askeleet, uni... Moni mittaa niitä, mutta mitä ne kertovat terveydestä?

Tiedän siitä, millainen päivä minulle on tulossa. Osaan varautua siihen.

Näin perustelee moni sitä, miksi älysormuksen nukkumistiedot ovat niin tärkeitä. Kun sormus kertoo, että yöuni on ollut heikompaa, päivästä voi odottaa tietynlaista.

Unen, askelten ja sykkeen mittaamisesta älylaitteilla on tullut osa monen arkea viime vuosina. Ensin oli vyötärölle kiinnitettäviä pieniä askelmittareita, kunnes puhelinsovellukset korvasivat ne.

Jos ei selvitä, paljonko on syvää unta, tuntee melkein laiminlyövänsä hyvinvointiaan.

Sykkeitään mittailivat aluksi lähinnä kilpaurheilijat ja vakavasti liikuntaan suhtautuvat harrastajat, mutta nykyään se on lähes yhtä tavallista kuin askelten laskeminen.

Ja jos ei selvitä, paljonko on syvää unta ja ovatko laatu ja määrä älylaitteen mielestä hymy- vai surunaaman arvoiset, tuntee melkein laiminlyövänsä hyvinvointiaan.

Mutta eikö itse tunne nahoissaan, onko nukkunut hyvin vai huonosti? Ehkä, mutta laitteiden avulla saamme siitä lisätietoa – niin ainakin laitteiden ja teknologioiden valmistajat lupaavat.

Näitä kannattaa mitata

Terveysteko ja itsestä huolehtimista. Niin mittaamista kaupitellaan meille, mutta onko siitä oikeasti hyötyä terveyden kannalta?

Kyllä ja ei, vastaa liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Itsensä mittaamisessa on kaksi eri haaraa. On kaupasta ostettavat, tavalliselle kuluttajille suunnatut älylaitteet ja niin sanotut lääkinnälliset laitteet, jotka on tarkkaan tarkistetttu. Ne ovat mittareita tai laitteita, joilla tarkkaillaan kotona esimerkiksi verenpainetta, sykettä tai sydänsähkökäyrää (EKG), verensokeria tai uniapneaa. Niiden mittaamiseen tarve ja lähete tulee lääkäriltä.

– Tiedämme varmuudella, että näiden tarkkaileminen kannattaa. Myös painoa kannattaa tarkkailla sen verran, että huomaa, jos se nousee tai laskee yhtäkkiä, Tikkanen sanoo.

Näillä mittaamisilla on jo paljon tutkittua hyötyä terveyden tai sairauden hoidon näkökulmasta.

Verenpainetta kannattaa mitata kotona. Tästä mittaamisesta on selvää hyötyä.

Terveyteen halutaan vaikuttaa

Älylaitteet ovat tunkeneet mukaan samaan trendiin. Jokainen ei saa (eikä tarvitse) kotiinsa ammattilaistason laitteita terveytensä tarkkailuun.

Yhä useampi kuitenkin ajattelee, että oma terveys on asia, johon voi ja kannattaa itse yrittää vaikuttaa. Älylaitteet ovat helppoja käyttää, ja halvimmillaan älykellon saa muutamalla kympillä.

Yhä useampi kuitenkin ajattelee, että oma terveys on asia, johon kannattaa itse yrittää vaikuttaa.

Jos päättää, että haluaa lisätä liikuntaa tai alkaa nukkua enemmän, siitä on hyödyllistä – tai ainakin mukavaa – saada palautetta.

Älykello viihdyttää ja tsemppaa

Älylaitteen tieto voi motivoida, mutta se myös viihdyttää ja tuloksien seuraaminen tuottaa mielihyvää. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian gradututkimuksessa vuonna 2021. 

Kaikki haastatellut mainitsivat, että oman hyvinvoinnin ja liikunnan tarkkailun lisäksi mittaaminen on viihdyttävää. Moni koki palkitsevaksi, että näki kävellyn matkan määrän ja sen, kuinka monta kertaa viikossa oli liikkunut. Se myös havainnollisti omaa arkiaktiivisuutta, jota osa haastateltavista oli arvioinut alakanttiin ennen mittaamista.

Moni koki palkitsevaksi, että näki, kuinka monta kertaa viikossa oli liikkunut.

Myös nukkumiseen ja uneen oli saatu laitteista apua. Yksi tarkkaili sitä, mikä vaikuttaa kuorsaukseen ja toinen sitä, että todella meni nukkumaan, eikä jäänyt sänkyyn lukemaa kirjaa.

Kaikki olivat sitä mieltä, että älylaite motivoi liikkumaan ja jos olo tuntui ”erilaiselta” kuin tavallisesti, yleensä väsyneemmältä, älylaite saattoi näyttää, että unta ei ollut riittävästi. Haastateltavat myös kokivat aktiivisuutensa lisääntyneen laitteen käytön myötä. Harvat kuitenkaan tekivät kerätyllä tiedolla muuta kuin tarkkailivat sitä itse.

Älykello tai -sormus voi motivoida liikkumaan. Se voi myös ilahduttaa kertomalla, että on aktiivisempi kuin luulikaan.

Onko terveys taattu?

Mielihyvä ja liikkumismotivaatio ovat hyviä syitä älylaitemittaukseen, mutta toisinaan vaarana on ylitulkinta. Tulosten voidaan ajatella kertovan asioita, joita ne eivät itseasiassa edes mittaa.

Joku saattaa kuvitella, että tarkkailee kokonaisvaltaisesti terveyttään, kun käyttää älykelloa. Se ei pidä paikkaansa.

Älykellon tai -sormuksen käyttäjän on itse vaikea tietää, mitä asioita laite oikeastaan mittaa, kun se mittaa esimerkiksi unta. Tai miten laite tuloksiinsa päätyy ja kuinka luotettavia ne ovat. Ja ennen kaikkea: mitä tuloksista pitäisi päätellä.

Saattaa tulla olo, että tarkkailee kokonaisvaltaisesti terveyttään, kun käyttää älykelloa. 

Tavallinen ihminen ei ole useinkaan pätevä tulkitsemaan terveysmittaamisen tuloksia oikealla tavalla. Silloin mittaamisesta voi hyödyn sijaan olla pahimmillaan haittaa.

– Kun saat tuloksen, että sinulla on ollut huono yöuni, ankkuroidut siihen tietoon ja päätät, että olet nukkunut huonosti, vaikket tiedä, mitä laite on mitannut, liikuntalääketieteen professori Tikkanen kuvailee.

– Mittaamiseen pitäisi olla joku syy. Tarpeeton mittaaminen johtaa tarpeettomiin asioihin.

Kuten turhaan huolestumiseen tai siihen, että hakeutuu suotta kalliisiin lisätutkimuksiin.

Mitä tiedolla tekee?

Useimmat meistä haluavat käyttää mittaamista nimenomaan siihen, että asiat tulisi tehtyä terveyden kannalta oikein.

– Ihmisessä on valtavasti terveyteen liittyviä asioita, jotka tulevat ja menevät, eivätkä ne liity suuressa kuvassa välttämättä mihinkään, Tikkanen muistuttaa.

Professorin ja tutkijan näkökulmasta pelkkä tiedon kerääminen ei ole hyödyllistä, jos ei ole selvillä, mitä merkitystä ja käyttöä tiedolla on.

Tulevaisuudessa tieto talteen?

Älylaitteilla kerätään käyttäjistä paljon terveysdataa. Voisiko siitä olla hyötyä isommassa mittakaavassa kansanterveyden kannalta?

Ongelmana on, kuka tätä tietoa voisi ja saisi käyttää ja hallita. Terveystietomme ovat tärkeimpiä tietoja meistä, ja niiden käyttöä pitää valvoa ja suojella. Terveystiedoista, niiden keräämisestä ja käytöstä tarvitaan lisää tutkimusta, Tikkanen sanoo, ja se voi kestää vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Tiede ei siis osaa vielä kertoa, mitä terveydellistä hyötyä itsensä mittaamisesta älylaitteilla on vai onko ajansaatossa mitään.

Terveystietomme ovat tärkeimpiä tietoja meistä, ja niiden käyttöä pitää valvoa ja suojella.

Yhdysvalloissa jotkut lääkärit suosittelevat jo potilailleen älykelloja, kertoi uutiskanava CBS viime vuonna. Lääkärit selittivät jutussa, kuinka älylaite voi olla hyödyllinen työkalu potilaan terveyden seurannassa, kunhan tulkinnan tiedoista tekee asiantuntija.

Tikkanen ei itse mittaa älylaitteilla mitään, ei edes askeleitaan. Hän on mitannut niitä aiemmin ja tietää, että askeleita tulee päivästä riippuen 3 000–10 000. Hän ei pidä askeleiden mittaamista turhana, sillä kävelemisestä tiedetään olevan hyötyä terveydelle.

– Me kaikki toivomme, ettemme tekisi virheitä terveyden suhteen. Mittaaminen tuottaa ajatuksen, että pystyisimme paremmin hallitsemaan elämää, Tikkanen sanoo.

Voidaanko ihmisten itsensä keräämää terveystietoa jotenkin hyödyntää tulevaisuudessa? Sitä ei vielä tiedetä.

Laitteesta tulee kumppani

Mittaavat älylaitteet ovat tulleet jäädäkseen, sanoo työterveyspsykologi Sanna Sinikallio. Häntä kiinnostaa erityisesti se, millaisia psykologisia merkityksiä itsensä mittaamisella on.

– Laitteesta voi esimerkiksi tulla eräänlainen kiintymyskumppani, Sinikallio kuvailee.

Niin oli saattanut käydä naiselle, joka kyseli lomalla ollessaan Facebookissa, olisiko hänen lähettyvillään älysormuksen laturia lainattavana tai myytävänä, kun oma oli unohtunut kotiin satojen kilometrien päähän. Hän ei tiennyt, miten rentoutuminen onnistuisi ilman sormusta.

Joskus laitteen tarjoamaan tietoon kiinnytään niin, että ilman sitä eläminen tuntuu vaikealta. Samaan aikaan järki sanoo, että nukkuminen ja liikkuminen ovat aivan yhtä hyödyllisiä, mittaapa laite sen tai ei.

Ajatellaan, että on kunnon kansalainen, kun huolehtii omasta terveydestään.

– Mittaaminen voi palvella meidän hallinnan ja turvan tarpeitamme. Siinä saattaa vähän unohtua, että elämme kuitenkin sattumien maailmassa.

Nykyajassa itsensä mittaamista buustaa yksilökeskeinen kulttuuri. Ajatellaan, että on kunnon kansalainen, kun huolehtii omasta terveydestään.

Parhaimmillaan laitteet tukevatkin terveellistä elämäntapaa ja motivoivat esimerkiksi lisäämään liikuntaa, Sinikallio sanoo. Joku saattaa ilahtua positiivisesti, kun älylaite voi kertoa, että asiat ovat paremmalla tolalla kuin itse kuvitteli.

Päättikö kello, että nukuin huonosti?

Suorittamista ja siitä johtuvaa ahdistusta. Niitä Sinikallio näkee paljon työssään, ja siksi hän suhtautuu itsensä mittaamiseen lopulta kriittisesti.

–  Monenlainen henkinen pahoinvointi on yleistä. Me elämme nykyään pään sisällä, jossa kuvitellaan ja ennakoidaan kaikenlaista. Itse elämä voi niiden takia jäädä elämättä. Älyhärpäkkeet voivat olla ruokkimassa tätä.

Jos päättää huonon unitiedon saatuaan, että päivästä tullee huono, sortuu negatiiviseen ennakointiin. Samoin joku saattaa murehtia täyttymättä jäänyttä askeltavoitetta tai jättää liikkumatta, kun ei kuitenkaan saa tavoitetta täyteen.

Mittaamista harrastavat pääasiassa terveet ja keskituloiset ihmiset.

Mittaamista harrastavat pääasiassa terveet ja keskituloiset ihmiset. Eivät välttämättä he, joilla olisi elämäntapojen kohentamiseen tarvetta.

– Me tiedämme tutkimusten perusteella, ettei tieto muuta ihmisen käyttäytymistä.

Esimerkiksi kelpaavat ravitsemussuositukset. Ne perustuvat laajaan tieteelliseen näyttöön ja ovat kaikkien saatavilla, mutta silti suomalaisista alle viidennes syö niiden mukaan terveellisesti.

Älylaite saattaa joskus saada liian suuren vallan. Näin käy esimerkiksi, jos päättää heti huonon unitiedon saatuaan, että päivästä tulee huono.

Näitä asioita kello ei mittaa

Erityisesti Sinikallio haluaa muistuttaa, miten ”pienen ikkunan” ihmisen hyvinvointiin älylaitteiden mittaustulokset tarjoavat.

– Laitteiden tarjoama katsaus on tosi ohut. Miljoonia asioita jää huomioimatta.

Ihminen kun ei ole vain mekaaninen ja fyysinen kokonaisuus. Terveyteemme vaikuttavat liikunnan ja nukkumisen lisäksi myös sosiaaliset seikat, kuten ihmissuhteet ja yhteiskunta, jossa elämme.

– Ihminen on sosiaalisissa verkostoissa elävä otus, sen merkitys pitäisi saada paremmin esiin.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä 5/25. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.