Iäkkäille äideille syntyvien on ajateltu olevan mm. kielellisiltä kyvyiltään ja kognitiivisilta taidoiltaan heikommassa asemassa kuin nuorille äideille syntyvien, mutta tuoreen brittitutkimuksen mukaan tilanne saattaa nykyään olla jopa päinvastoin. Muutos johtuu pitkälti siitä, että iäkkäät äidit ovat nykyään sosiaalisesti ja taloudellisesti paremmassa asemassa kuin aiempina vuosikymmeninä.
Brittien tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiologyssa, ja siinä verrattiin kolmen tutkimuksen aineistoja ja tuloksia. Yksi tutkimuksista oli tehty 50-luvulla, toinen 70-luvulla ja uusin vuosina 2000 - 2002. Lasten kielellisiä ja muita kognitiivisia kykyjä oli arvioitu heidän ollessa 10 - 11-vuotiaita.
50- ja 70-luvuilla iäkkäiden äitien lapset pärjäsivät testeissä muita lapsia heikommin, tulokset osoittivat, mutta 2000-luvulla yhteys oli vaihtunut toisen suuntaiseksi. Tuolloin iäkkäille eli lähemmäs 40-vuotiaille äideille syntyneet alkoivat pärjätä testeissä jopa hieman paremmin kuin ikätoverit, joiden äidit olivat olleet 25 - 29-vuotiaita synnyttäessään.Tutkijoiden mukaan tulokset selittyvät sillä, että iäkkäät synnyttäjät ovat nykyään hyvin erilaisia kuin 50-luvulla. 50-luvulla äidin korkea ikä merkitsi yleensä myös suurta lapsilukua ja pieniä tuloja. 2000-luvulla iäkkäät synnyttäjät ovat puolestaan hyvätuloisia ja koulutettuja, mikä antaa myös lapsen kehitykselle paremmat edellytykset.
Suomessa ja muissa länsimaissa lasten tekoa lykätään nykyään selvästi myöhemmäksi kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on 29 vuotta ja joka viides synnyttäjä on yli 35-vuotias.
Uutispalvelu Duodecim
(International Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/ije/dyw354)https://dx.doi.org/10.1093/ije/dyw354

(201789) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.