Verenpainetauti ja korkea verenpaine ovat tunnettuja eteisvärinä-rytmihäiriön riskitekijöitä, mutta niiden merkitys näyttäisi pienenevän iän myötä. Yli 80-vuotiailla verenpaine ei enää suurenna sairastumisriskiä, tuore tutkimus osoittaa.
Tulosten perusteella riski sairastua eteisvärinään suurenee noin 20 prosenttia jokaista 20 mmHg:n verenpainenousua kohden. Verenpaineen vaikutus sairastumisriskiin on suuri etenkin nuorilla, mutta iän myötä sen merkitys riskitekijänä pienenee. Yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä verenpaineen ja eteisvärinän yhteyttä ei enää näy lainkaan. Havainnot perustuvat yli neljän miljoonan 30–90-vuotiaan britin terveystietoihin.
Havainnot osoittavat myös, miten suuri merkitys eteisvärinän asianmukaisella hoitamisella on potilaiden kannalta. Olennaista on veren hyytymistä vähentävän lääkityksen aloittaminen. Ilman lääkitystä potilaat ovat 2–3-kertaisessa vaarassa sairastua iskeemisiin sydänsairauksiin, sydämen vajaatoimintaan, aivoinfarkteihin ja muihin aivoverenkiertohäiriöihin, krooniseen munuaissairauteen, ääreisvaltimotautiin sekä verisuoniperäiseen dementiaan.
Tutkijat toivovat tulosten auttavan lääkäreitä paremmin räätälöimään potilaiden hoitoja yksilöllisesti. Tulokset viittaavat myös siihen, että eteisvärinäpotilaiden hyytymisenestolääkitys voi ehkäistä luultua useampia sydänoireita ja -sairauksia. Lääkityksiä käytetään pääasiassa aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(International Journal of Epidemiology 2017;DOI:10.1093/ije/dyw053)http://dx.doi.org/10.1093/ije/dyw053

(2017516)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.