Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot eivät pysy pitempään kunnossa omega-3-rasvahappolisiä syömällä myöskään vanhuksilla, jotka syövät muutenkin terveellisesti, lisäävät liikuntaa ja tekevät aivojumppaa.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa 1 500 yli 70-vuotiasta satunnaistettiin kolmeksi vuodeksi neljään eri ryhmään. Kahdessa ryhmässä osallistujat saivat monipuolisen liikunta-, aivojumppa- ja ravitsemusohjelman lisäksi joko omegarasvoja tai lumevalmistetta ja kahdessa vain omegarasvoja tai lumetta. Tutkimuksen alussa osallistujilla ei ollut dementiaa, mutta he kokivat muistinsa hieman heikentyneen.
Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja testattiin usealla eri testillä tutkimuksen alussa ja uudelleen kolmivuotisen seurannan lopussa, jotta tutkijat näkisivät kuinka nopeasti tai hitaasti osallistujien mielentoiminnot heikkenivät. Tutkijat olettivat ryhmien välille ilmaantuvan eroja, mutta tulosten perusteella osallistujien testituloksissa ei ollut käytännössä lainkaan eroja.
Havainnot viittaavat siihen, ettei omega-3-rasvahappovalmisteilla todennäköisesti ole sijaa muistisairauksien ehkäisyssä. Samalla vaikuttaisi myös siltä, etteivät muutkaan tässä tutkimuksessa käytetyt keinot toimi ainakaan kolmessa vuodessa. On kuitenkin mahdollista, että vaikutuksia ilmaantuisi pitemmässä seurannassa, sillä aiemmissa tutkimuksissa terveellisten elämätapojen on havaittu pienentävän dementiariskiä.
Tutkimus julkaistiin Lancet Neurology -lehdessä.
Suomessa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 henkilöllä. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Neurology 2017;16:p377–389)http://www.thelancet.com/journals/laneur/article/PIIS1474-4422(17)30040-6/fulltext

(2017517)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.