Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkityksissä on tuoreen tutkimuksen mukaan jonkin verran eroja, mutta paras valinta näyttäisi olevan litium. Myös pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat hyviä, JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.
Tutkimus perustuu 18 000 suomalaispotilaan seitsenvuotiseen seurantaan, ja sen perusteella potilaiden riski joutua sairaalahoitoon oli pienin heidän ollessaan litiumlääkityksellä. Tämä koski kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä, mutta myös sydänoireisiin ja muihin somaattisiin syihin liittyviä hoitojaksoja. Ketiapiini, joka on yleisin kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytetty lääke, vähensi uusia sairaalahoitoja vain hyvin vähän.Psykoosilääkityksissä pitkävaikutteiset injektiona annettavat lääkitykset olivat säännönmukaisesti tehokkaampia kuin sama lääke suun kautta otettuna. Injektiolääkityksen aikana sairaalahoitoja oli noin kolmanneksen vähemmän. Tämä saattaa johtua siitä, että tabletteina otettuna vastuu lääkityksestä on potilaalla, jolloin lääkkeet voivat jäädä ottamatta.Suomalaisten tutkimus on tiettävästi ensimmäinen selvitys kaksisuuntaisen mielialahäiriön yleisempien lääkkeiden ja eri antotapojen tehosta käytännön hoitotilanteissa. Ne viittaavat vahvasti siihen, että litiumin tulisi olla kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensisijainen lääke. Pitkävaikutteiset injektiolääkkeet ovat puolestaan turvallinen ja tehokas vaihtoehto potilaille, joille litium ei sovi.
Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista vuorottelevat masennus- ja maniajaksot. Jaksojen välillä potilas voi olla täysin oireeton. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu elämänsä aikana noin 1–2 henkilöä sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2017.4711) https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2673379

(201837) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.