Uniapneasta eli yöllisistä hengityskatkoksista kärsivien kognitiiviset mielentoiminnot saattavat heikentyä tavallista todennäköisemmin. Havainto perustuu aikaisempien tutkimusten yhteisanalyysiin. Analyysissa oli mukana neljätoista tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä lähes 4,3 miljoonaa ihmistä. Tulokset vaihtelivat hieman tutkimusten menetelmällisistä asetelmista riippuen, mutta ne pääpiirteittäin viittasivat uniapnean ja kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen väliseen yhteyteen. Terveisiin ikätovereihin verrattuna uniapneaa potevilla oli kognitiivista heikentymää noin neljänneksen todennäköisemmin.
Kognitiivisiin mielentoimintoihin lasketaan monenlaiset ajatteluun ja hahmottamiseen liittyvät kyvyt sekä muistitoiminnot. Nyt julkaistussa analyysissa ei tosin havaittu varsinaisia muistivaikutuksia, vaikka siitäkin on aiemmin saatu viitteitä.
Tulokset eivät osoita, mistä yhteydet johtuvat, mutta mahdollisia selityksiä on monia. Taustalla voivat olla muun muassa uniapneaan liittyvä happivajaus, oksidatiivinen stressi tai krooninen väsymys, mutta uniapneaoireet saattavat myös olla kehittymässä olevan muistisairauden varhainen oire. Joka tapauksessa uniapneaa sairastavien iäkkäiden potilaiden muistia ja muita kognitiivisia toimintoja kannattaisi seurata tarkoin, tutkijat suosittavat. On myös mahdollista, että osa vaikutuksista poistuisi uniapnean tehokkaan hoitamisen avulla.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Neurology 2017;DOI:10.1001/jamaneurol.2017.2180)http://doi.org/10.1001/jamaneurol.2017.2180

(2017925) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.