Useita eri keinoja yhdistelevä kampanja on saanut HIV-tartuntojen määrän laskuun Ugandassa, vaikka maa on yksi HIV-epidemian pahimpia kärsijöitä. New England Journal of Medicinen julkaisemat tutkimustulokset osoittavat HIV-epidemian olevan todennäköisesti voitettavissa nykyisin tiedossa olevilla keinoilla, jos niitä vain päästään tehokkaasti käyttämään.Ugandassa vuodesta 2000 saakka toteutetussa, pääosin Yhdysvaltojen rahoittamassa projektissa HIV-tartuntoja on lähdetty torjumaan yhdistämällä monia eri toimia, joiden tiedetään vähentävän tartuntoja. Näitä ovat miesten vapaaehtoinen ympärileikkaus, antiretroviraaliset lääkkeet, kondomien jakaminen ja seksuaalivalistus.Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin 34 000 aikuisen seurantatietoja, jotka kerättiin projektia ennen sekä koko sen toiminnan ajalta vuosina 1989–2016.Tulosten perusteella antiretroviraalisten lääkkeiden saatavuus ja käyttö yleistyivät huomattavasti seurannan aikana. Vuonna 2006 niitä käytti 15 prosenttia tartunnan saaneista, mutta vuonna 2016 lääkityksellä oli jo 69 prosenttia. Miesten ympärileikkaukset nekin yleistyivät 15 prosentista 59 prosenttiin, mikä on erityisen tervetullutta, sillä kondomien käyttö ei yleistynyt, mutta ympärileikkaus pienentää miesten riskiä saada HIV-tartunta. Tartunnan jo saaneista entistä useampien veressä HI-virusten määrä laski lääkitysten ansiosta lähelle nollaa, mikä tarkoittaa lähes olematonta riskiä tartuttaa muita. Vuonna 2009 tällaisia tapauksia oli 42 prosenttia osallistujista, mutta vuonna 2016 jo 75 prosenttia. Yhdessä kaikki käytetyt keinot ovat vähentäneet miesten uusia tartuntoja 50 prosentilla ja naisten 30 prosentilla. Miehillä teho johtuu pitkälti ympärileikkauksista ja naisilla HIV-lääkityksistä, mutta naisten lääkitykset ovat todennäköisesti vähentäneet myös miesten tartuntoja.Uutispalvelu Duodecim (New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMoa1702150)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1702150#t=abstract

(2017127) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.