sokeri, addiktio, riipuvuus, Patrik Borg

Jos Patrik Borg saisi päättää, kaikki söisivät hyvällä mielellä. – Kunpa ihmiset vain lopettaisivat turhan säätämisen, suosittu ravitsemusasiantuntija sanoo.
 

En ymmärrä, miksi en laihdu, vaikka olen yrittänyt syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Makeanhimo vaan tuntuu lähtevän käsistä.

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgille huolipurkaus on tuttu. Tällä jakkaralla lääkäriasema Dextrassa Helsingin Kampissa aika moni aloittaa tarinansa lähes samoin sanoin. Muutenkin kertomukset muistuttavat toisiaan: syöminen on pahasti solmussa ja päässä kiertävät samat ahdistavat kysymykset ateriasta, viikosta ja vuodesta toiseen.

Pöydän toisella puolella ammattiauttaja näkee onneksi tilanteen paljon kirkkaammin:

–Näissä asioissa ei loppujen lopuksi ole hirveästi mysteerejä, kun tietää tarpeeksi syömiseen ja painoon vaikuttavista tekijöistä. Mutta ymmärrän hyvin, miksi ihmisten on vaikea nähdä itse ratkaisua – vallalla on niin ylilyöviä ja pelkistettyjä ajatuksia syömisestä ja painonhallinnasta, hän rauhoittelee.

Juuri tällaisia huojentavia sanoja Patrik Borgilta on totuttu kuulemaan. Hän on se rennon syömisen saarnamies, jonka Pöperöproffa-blogia luetaan, koska sen kirjoitukset palauttavat mustavalkoista ravitsemuskeskustelua kultaiselle keskitielle. Hän on myös yksi näkyvistä ravitsemusasiantuntijoista, jonka mielipidettä kysytään, kun kaivataan tolkullista kantaa esimerkiksi painonhallintaan.

Patrik Borgin perusvastaus on aina sama: syömällä hyvin laihtuu.

Todellakin: ei siis syömällä vähemmän vaan hyvin. Mitä ihmettä sellainen oikein voi tarkoittaa?

–Olennaisilta osin parempaa syömistä mutta rennolla otteella, Patrik Borg vastaa ja selittää:

Kun ateriarytmi on kunnossa, ruoka pääpiirteissään laadukasta ja kasviksia riittävästi, mieliteot vähenevät itsestään ja painokin ajan kanssa laskee. Perushyvä linja ei kaadu satunnaisiin herkutteluihin, koska mieli on sallinut ne jo valmiiksi. Sitä vastoin tiukoissa dieeteissä niin saattaa käydä.

 

Kun Patrik Borg julkaisi vuonna 2005 ensimmäisen kirjansa Rentoa painonhallintaa, asenneilmapiiri myös ammattilaisten keskuudessa oli vielä jäykkä. Epäuskoa ja jopa ivaa tuli vastaan. Ei uskottu, että syömällä sen verran kuin haluaa, voisi laihtua. Tavallaan Borg ymmärtää epäuskon.

–Vielä 90-luvulla laihdutusideologiassa elettiin 1200 kilokalorin päiviä ja Painonvartijoiden suosio oli huipussaan.

Löytö se oli hänelle itselleenkin. Iso kuva alkoi hahmottua vuosituhannen vaihteessa Tampereella UKK-instituutin kirjastossa. Viikistä elintarviketieteiden maisteriksi valmistunut Borg oli saanut ensimmäisen työpaikkansa instituutin tutkijana. Espoossa kasvanut ja Helsingissä opiskellut Borg ei tuntenut Tampereelta ketään.

Niinpä hän päätti keskittyä töihin ja oppimiseen. Kirjastosta tuli toinen koti, koska siellä oli lukemattomia tiedejulkaisuja. Muutamassa vuodessa hän luki läpi kaiken kiinnostavan.

–Muistan, kun palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Irrallisen tiedon sijalle tuli looginen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tätä auttoi kyllä valtava ymmärtämisen halu ja tiedonjano, joka oli herännyt.

 

Ratkaisevaa Borgille oli huomata, että kiinnostavimmat painonhallintaa koskevat ajatukset löytyivät psykologian ja käyttäytymistieteidenjulkaisuista. Samoihin aikoihin tutuksi tuli tutkijalääkäreitä, jotka tekivät vastaanottotyötä. Se alkoi Patrik Borgistakin vaikuttaa välttämättömältä oman ymmärryksen kannalta. Urheilijoiden ravitsemusneuvonnasta hänellä oli jo kokemusta, mutta nyt hän suuntasi myös laihduttavien asiakkaiden pariin.

Asiakastyössä Patrik Borg huomasi, että ongelmat olivat useimmilla ihan muualla kuin yrityksen puutteessa, itsekurissa tai syömisen ja liikkumisen laadussa. Jos syöminen tempoilee, taustalta löytyy usein jännitteinen ruokasuhde, väkisin puristava yleisote, puutteelliset tiedot siitä, mitä hyvä syöminen on sekä bonuksena usein stressaava elämäntilanne, unettomuutta tai uupumusta.

–Ensin ihmisen pitää ymmärtää oma tarinansa, miksi minulle kävi näin. Usein käy niin, että vaikka vastaanotolle on tultu laihduttamisen vuoksi, se ei lopulta olekaan tärkein motiivi. Moni kaipaa yksinkertaisesti rauhaa syömiseen.

 

Patrik Borg ei ole ravitsemusterapeutti eikä siis terveydenhuollon työntekijä. Niinpä hän ei puhu potilaista vaan asiakkaista ja korostaa tekevänsä hyvinvointityötä. Terveys on tärkeä osa hyvinvointia, mutta vain osa, hän muistuttaa. Stressaamattomuus, maku, sosiaalisuus, elämyksellisyys ja moni muukin asia kuuluu hyvinvointiin. Borg sanoo jopa, että ”hänen mieltään ei lämmitä pätkääkään laihtuminen, joka ei paranna hyvinvointia muutenkin”.

Aika yksinkertaisillakin asioilla voi olla isoja paino- ja hyvinvointivaikutuksia.

Minulla ei ole ollut yhtään laihdutusasiakasta, jonka ateriarytmi olisi ollut kunnossa.

–Ateriarytmi ei tarkoita, että syödään x-kertaa päivässä tai 3–4 tunnin välein. Ateriarytmi on yksilöllinen, ja sen toimivuuden huomaa, jos kammonälkää tai illan mielitekoralleja ei ole. Mutta yleensä on syötävä kunnon aamiainen ja lounas, muuten käy huonosti.

Silloin käy niin kuin kaikki suklaapatukkanaiset ja voileipämiehet hyvin tietävät. Toiset retkahtavat jo kaupassa matkalla kotiin, toiset rakentavat leipävuoria illalla tv:n ääressä.

Oikaistakoon heti perään tämäkin: rennon syömisen opettaja ei kiellä keneltäkään suklaapatukoita tai voileipiä. Hän ei muista ikinä kieltäneensä keneltäkään yhtään mitään syömiseen liittyvää.

–Rennon syömisen ideologia lähtee siitä, että keskitytään mieluummin lisäämään hyvää kuin vähentämään huonoa. Tutkimuksetkin osoittavat, että se toimii kieltoja paremmin.

Eli jos lautasella on pelkkää lihaa ja riisiä, ravitsemusasiantuntija saattaa kysäistä, että mihin se salaatti tuossa mahtuu? Pikkuhiljaa riisivuori pienenee, kun salaatti raivaa siltä tilaa. Tai jos lounaalla syödään isoja annoksia, niin todennäköisemmin asia ratkeaa syömällä paremmin aamiaisella.

Ei voi olla näin yksinkertaista – vai onko?

–Useimmiten on. Kun uskaltaa syödä monipuolisesti, paino alkaa muutaman kuukauden kuluttua laskea. Aika monelle laihtuminen tulee sittenkin yllätyksenä, hän myöntää.

Joskus painokäyrä kyllä hetkellisesti nouseekin. Niin voi käydä tiukalla dieetillä olleelle, jonka elimistö on joutunut säästöliekille, eli puolustustilaan, jossa paino ei hievahdakaan kurituksesta huolimatta.

Nälän mukaan syöminen nostaa hetkellisesti painoa. Kerron sen etukäteen, koska tiukan kontrollin ihmiselle se on kamala paikka.

 

Hyvinvointi ja ruoka. Tavalla tai toisella ne ovat olleet Patrik Borgin maailmassa nuoresta asti. Leivontaa hän harrasti pienestä asti ja lukiolaisena kokkasi kavereiden kanssa. Niinpä hän pisti yhteishaussa Leppävaaran kokkikoulun lukion jälkeen kolmannelle sijalle.

Lukio voitti. Ja lukion jälkeen lääkärihaaveet, mutta lääkäriä Patrikista ei tullut kahdella yrittämälläkään.

–Rahkeet eivät riittäneet, enkä toisella kerralla enää lukenut täydellä sydämellä, hän arvioi.

Mutta elintarviketieteen maisteri hänestä tuli. Opiskeluaikojen nuorelle Patrikille ei silti heru itseltä huikeita pisteitä: Luennoille tuli mentyä vain, kun oli pakko. Mieluummin hän kävi tenteissä ja paiski muut ajat hommia kahviloissa ja kaupoissa.

–En ollut huono opiskelija mutta en myöskään nälkäinen. Tiedonjano heräsi vasta työelämässä, mutta sen jälkeen palo ei olekaan sammunut.

Patrik Borgin väitöskirja painonhallinnasta on venynyt ikuisuusprojektiksi, mutta kyllä hän aikoo sen hoitaa loppuun. Sillä välin hän on tutkinut lihavuuden torjunnan poliittisia ohjauskeinoja, urheilijoiden syömishäiriöitä ja reaktiivista hypoglykemiaa. Suunnitelmia on syömisen hallinnan ja säätelyn psykologisten mittareiden kehittämiseen yhdessä psykologi ja lihavuustutkija Hanna Konttisen kanssa.

–Nämä ovat lähinnä harrastuksia, mutta haluan olla mukana ja tietää, mitä alalla tapahtuu.

 

Uteliaisuus on ajanut Borgia myös ravitsemusalan startup-maailmaan. Hänellä on pieni osakkuus Verso Foodissa, joka valmistaa kotimaisesta härkäpavusta Härkis-kasvisruokatuotetta.

–Vuonna 2010 nuori yritys pyysi mukaan. Tuotekehittelyssä minulla ei ole ollut maistelua lukuun ottamatta mitään tekemistä, sen ovat taitavat tekijät hoitaneet. Hieno oppimiskokemus kaikkinensa.

Nyt Borg on mukana myös kolmessa muussa startupissa. Hän on kaikista innoissaan, vaikka edessä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

–Ketsuppipurkki-efekti. Minähän olin melkein kuusi vuotta kotona lasten kanssa, henkisesti. Siinä ajassa ehtii miettiä paljon. Nyt ajattelun tulokset alkavat realisoitua, kun palasin täysillä töihin, ravitsemusasiantuntija kuittaa.

Kahden lapsen isänä ja yrittäjän puolisona Borg piti työtuntinsa niin minimissä kuin pystyi siihen asti, kunnes lapset täyttivät 7 ja 4. Hän oli päättänyt, että hänen suustaan ei kuultaisi lausetta ”voi kun olisin ollut enemmän lasten kanssa”, eikä ole katunut.

 

Koti-isävuosinakin Borgilla oli aikaa Pöperöproffa-blogilleen. Ravitsemusblogi sai alkunsa vuonna 2013, kun tuntui, että sanomista oli paljon ja netti foorumina kuin tehty siihen. Hänen suosituimmat tekstinsä käsittelevät esimerkiksi järkevää painonhallintaa, verensokerin sahaamista ja säästöliekkiä. Joukossa on myös tuore kirjoitus sokeririippuvuudesta.

Pöperoproffa huokaisee. Aiheesta oli pakko kirjoittaa, koska osa ihmisistä uskoo, että sokeri aiheuttaa addiktiota. Ei aiheuta, sanovat tutkimuksetkin, kumoaa asiantuntija.

Sokeriaddiktiosta tuli ravitsemusdebattien lempiaiheita sen jälkeen, kun Yalen yliopisto julkaisi tähän viittaavan tutkimustuloksen 2009. Sittemmin tutkimusta on tehty paljon ja nykytiede sanoo, ettei sokeri aiheuta riippuvuutta.

–Ymmärrän sokeriaddiktion ihmisten kokemuksena. Syömiselle voi toki tulla addiktiiviseksi. Se ei ole kuitenkaan samanlaista riippuvuutta kuin esimerkiksi alkoholiriippuvuus.

–Ainakin omat makeanhimoiset ja sokeriaddiktiksi itseään kutsuvat asiakkaani muuttuvat sokerin kohtuukäyttäjiksi, kun asioita parannellaan.

Sokeri on juuri niitä yksittäisiä juupas eipäs -aiheita, joiden kanssa asiantuntijat ovat helposti suossa. Netistä löytyy aina vahvistusta myös katteettomalle tiedolle, jos sitä etsii. Kyllä Pöperöproffa silti jaksaa sokerista keskustella. Mieluummin hän kuitenkin keskittyisi olennaiseen: suuriin linjoihin, jotka pitävät ruokavalion kunnossa.

–Yritän välttää kaikenlaista pipertämistä. Jos kirjoitan pikkuasioista, niistä tulee tärkeämpiä kuin ne ovatkaan. Se on ravitsemusideologiani muutenkin: Keskitytään olennaiseen.


Kuka?

Patrik Borg, 46.

Työ Ravitsemusasiantuntija, ETM, Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja. Uusin kirja Lihavuus, Kirsi Pietiläisen ja Pertti Mustajoen kanssa, 2015.

Perhe Yrittäjävaimo, 8-vuotias poika ja 5-vuotias tytär. Kaksi dalmatiankoiraa.

Ajankohtaista Ylen Vaakakapina-kampanjan (yle.fi/vaakakapina) ravintoasiantuntija.

 

Juttu julkaistu Hyvä terveys 2/2017. Tilaajana voi lukea koko lehden digilehdet.fi

Tutustu myös Hyvän terveyden painonhallinnan erikoisnumeroon Kilot veks! – Syö hyvin ja laihdu pysyvästi.

Kolme sanaa

Jalkapallo

”Näitä kiksejä en ole saanut muualta. Olin nuorten maajoukkueen kapteeni, mutta pää ei ollut urheilu-ammattilaisen pää ja lopetin. Viime vuonna pelasin kakkosdivisioonassa, mikä on 45-vuotiaalle aika vahvaa jatkoajalla oloa.”

 

Ahvenanmaa

”Ahvenanmaalla on sydämeni ja kesämökkimme – tosin karkaan sinne ympäri vuoden useita kertoja.”

 

Perhe ja pöllöily

”Tietysti perhe on tärkein. Ja hassuttelu. Olen kuullut joiltakin, että minua lapsellisempaa aikuista saa hakea.”

Hiiteen tonttujen ruokasuositu...

Patrik Borg: ”Syö rennosti, niin laihdut”

Patrik Borgin suositukset ovat ihan perseestä. Juuri tuommoisten takia suomalaiset ovat niin ylipainoisia kuin ovat. Eivät useimmat suomalaiset syö "nälkäänsä" vaan silkkaa ahneuttaan. Mikään, ei niin mikään ole niin ällöä kuin vetää naamari täyteen puuroa jo aamukahdeksalta ja sitten vielä lisää lounaaksi. Aamiaiseksi suosittelen kahvikupillista, voisarvea sekä appelsiinimehua ja lounaaksi kerrosvoileipää tai ruokasalaattia sekä kahvimukillista päälle. Tukeva ateria rupeaa sensijaan heti...
Lue kommentti
Vierailija

Patrik Borg: ”Syö rennosti, niin laihdut”

Borgin ohjeilla ei laihdu. hän ei ota mitenkään huomioon suoliston mikrobeja, joiden suhteet ovat ylipainoisilla jo vääristyneet. Jos niiden suhteita ei korjata, laihtumishaaveet voi unohtaa saman tien. Paula Heinosen laajan osaamisen ja kokemuksen tiedot ovat samat. Onnetonta että Borgin ja hänen koulukuntansa ohjeet leviävät laajalle ja näihin menetelmiin pettyneitä ihmisiä tulee vaan lisää...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Paasto voi olla lähtölaukaus laihdutukselle, mutta vaikean lihavuuden hoitoon se ei sovi ollenkaan.

Onnistunut paasto voi tuoda keveyttä ja torjua sairauksiakin, mutta paastoajan on osattava väistellä sudenkuoppia. Syömättä jättäminen ei ole ratkaisu paino-ongelmaan, sillä se saattaa sekoittaa jopa aivojen nälänsäätelyn.

Puhtia vai pulmia paastoamisesta?

Moni laihduttaja kokee paaston innostavana lähtölaukauksena painonpudotukseen, sillä juuri paaston alussa paino tippuu usein nopeassa tahdissa. Keventyminen heti alkajaiseksi ei ole kuitenkaan varsinaista laihtumista. Kyse on nesteen menetyksestä, suolen tyhjentymisestä ja lihasten pienentymisestä.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen asiakaskokemusten mukaan viime vuosina paljon puhutulla 5:2-paastolla on puolessa vuodessa tiputettu noin 8–10 kiloa. Partanen kuitenkin huomauttaa, että joka viides 5:2-paastoaja keskeytti ahmimisen takia.

Koska paastoissa syömisen joustava hallinta puuttuu, voi seurauksena olla nälänsäätelyn häiriintyminen. Ravitsemusterapeutti Patrik Borgin mukaan monelle tuppaa käymään niin, että paastojaksoina saavutetut hyödyt syödään tuplana takaisin muina päivinä. Näin käy varsinkin naisille, kun taas miehet saavat Borgin mukaan pätkäpaastosta irti hieman enemmän positiivisia tuloksia.

Mikäli perusruokavalio ei ole painonhallintaa tukeva, ei laihduttamista kannata asiantuntijoiden mukaan aloittaa paaston turvin. Sen sijaan mikäli ruokavalio on tasapainossa eikä ole ahmimistaipumusta, paasto voi toimia laihduttamisen tehostajana.

Lue lisää Miten saan ahminnan kuriin?

Tehostaako paasto aineenvaihduntaa?

Vastoin yleistä myyttiä paasto ei puske lisäpuhtia aineenvaihduntaan. Päinvastoin kun ihminen ei syö juuri mitään, aineenvaihdunta hidastuu – päivässä noin 300–400 kilokalorin arvoisesti. Aineenvaihdunta palautuu entiselleen, kun syöminen jälleen aloitetaan.

Myöskään kehon puhdistajana paasto ei toimi, mutta rasvakudokseen varastoituneet ympäristömyrkyt lähtevät liikkeelle laihtumisen seurauksena. Tälläkin on taipumus hidastaa aineenvaihduntaa.

Lue lisää 3 tärkeintä aineenvaihdunnan tukipilaria

Puhdistaako paasto kehon myrkyistä?

On olemassa vain hitusen näyttöä siitä, että paastoamiseen perustuvat – tai muut – puhdistuskuurit ajaisivat myrkkyjä ulos kehosta.

Puhdistumisen kokemusta selittääkin usein se, että paastotessa jää pois runsaasti prosessoitua ruokaa, jossa on haitallisia rasvoja ja lisättyä sokeria. Välttämällä muutaman päivän näitä runsaskalorisia ja vähäravinteisia ruokia voi tehdä kropalleen ilahduttavia ihmeitä.

Kehon omaa ”puhdistuspalvelua” ei kannata aliarvioida: munuaiset, maksa, iho ja myös keuhkot häätävät normaalisti varsin tehokkaasti useimmat nautituista myrkyistä.

Mikäli myrkyt kasautuisivat kehoon tavalla, josta keho ei omilla välineillään selviydy, olisi seurauksena kuolema tai vähintäänkin kriittinen tila.

Lue lisää Kehon omat taikatemput

Suojaavatko pätkäpaastot sairauksilta?

Paaston terveysvaikutuksia punnittaessa ongelma on se, että tietoa on vain lyhyeltä ajalta. Esimerkiksi suositun 5:2-paaston osalta ei ole tutkittu, miten kaksi paastopäivää viikossa vuoden ajan saati useita vuosia noudatettuna vaikuttaa terveyteen.

Tutkimusten perusteella on kuitenkin mahdollista, että lyhytaikainen paastoaminen säännöllisesti noudatettuna alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpiin. Lisäksi pätkäpaastot saattavat suojata aivoja Alzheimerin ja Parkinsonin taudilta.

Cell Stem Cell -lehdessä julkaistussa hiiritutkimuksessa selvisi, että 2–4 päivän toistuvat paastojaksot puolen vuoden ajanjaksolla tuhosivat vanhoja ja vaurioituneita immuunisoluja. Samainen tutkimusryhmä osoitti, että syöpäpotilaiden paastoaminen kolme päivää ennen kemoterapiaa suojasi immuunijärjestelmää tuhoilta.

Yhden päivän vesipaasto viikossa voi alentaa riskiä sairastua diabetekseen niillä, joiden riski on suuri, ilmenee San Franciscon yliopiston tutkimuksesta. Vesipaastoa ei kuitenkaan lääketieteen piirissä suositella kenellekään.

Lue lisää Uskallanko ryhtyä 5:2-dieetille?

Älä paastoa, jos olet

  • sairas
  • vaikeasti lihava
  • raskaana
  • imetät
  • yli 70-vuotias
  • alhaisen verenpaineen omaava
  • kärsinyt syömishäiriöstä.

Asiantuntija: Riitta Korpela, ravitsemusfysiologian professori, Helsingin yliopisto.

Lopeta laihduttaminen ja opettele syömään säännöllisesti. Hyvän terveyden painonhallinnan erikoislehti neuvoo, kuinka elämänmuutos onnistuu.  Kilot veks! myydään vain irtonumerona hintaan 4,90 e. Kurkista lehteen!

Kannustava keventäjän opas Kilot veks! sisältää hyödyllistä tietoa ravitsemuksesta ja kattavan ruokaohjelman. Mukana on runsaasti herkullisia kasvisaterioita, kevyitä liha- ja kalaruokia sekä gluteenittomia reseptejä.

Syö viisi kertaa päivässä ja laihdu.

Säännöllinen syöminen on avain kevyempään ja energisempään oloon.

Pysyvä elämänmuutos tehdään ilman kieltoja tai kuureja. Onnistumista tukevat huippuasiantuntijoiden vinkit jaksamiseen, parempaan uneen ja rentoutumiseen.

Helppo ja tehokas 8 viikon kunto-ohjelma Kiinteydy kävellen tsemppaa lisäämään liikuntaa jokaiseen päivään.

Ja muista, että painosi ei putoa grammaakaan sillä, että sätit ja häpeät itseäsi. Sen sijaan lempeysliike itseä kohtaan voi tuoda tuloksia.

Jokaisella on oikeus tuntea itsensä hyväksi omassa kropassaan.