luovuus unelmointi päiväunet kävely
Kuva Shutterstock

Luova ratkoo arjen ongelmat vaivattomasti. Kyky ei ole taiteilijoiden yksinoikeus, vaan jokainen voi vetreyttää aivonsa kekseliäämmiksi. Samalla onnellisuus lisääntyy, stressi lievittyy ja uni syvenee.

Ylös tuolista

Kävely lisää tutkitusti luovuutta. Kevyt tai kohtalaisesti kuormittava liikunta vilkastaa hermoyhteyksiä ja lisää niiden muovautuvuutta. Yksi hyötyjistä on hippokampus, jota tarvitaan oppimisessa ja muistamisessa. Tärkeintä on nousta tuolista: jo pelkkä seisominen kokouksen aikana voi lisätä ideoita.

Haaveile ja seurustele

Muistojen kaivelu ja tulevaisuuden kuvittelu virittävät aivot uudelle taajuudelle. Haaveilu on abstraktia ajattelua, joka irrottaa mielen nykyisyydestä ja konkreettisista ongelmista. Se tarjoaa uuden näkökulman, joka ruokkii kekseliäitä ideoita.

Sosiaalisuus toimii samalla periaatteella: kun samastumme toisen ihmisen näkökulmaan, irtaannumme samalla omasta, tutusta ajattelutavastamme.

Laiskottele välillä

Kun työelämän vaatimukset kasvavat, aivojen sietokyky venyy äärimmilleen. Monien asiantuntijoiden mukaan on mahdotonta olla samanaikaisesti tehokas ja luova. Stressi vähentää verenkiertoa aivojen luovuus- ja ajattelukeskuksissa etuaivokuorella.

Tauota siis työtäsi säännöllisesti ja uskalla pyytää helpotusta. Innovaatiot vaativat aikaa. Kohtuus on parasta, sillä liika laiskottelukin on omiaan tappamaan luovuuden.

Nauti pikatirsat

Kunnon yöunien jälkeen pitkään vaivannut pulma voi tuntua ratkeavan kuin itsestään. Luovuutta kaipaavan ei ehkä tarvitsekaan ummistaa silmiä koko yöksi, vaan jo kymmenen minuutin tirsat voivat parantaa ongelmanratkaisukykyä.

Erään teorian mukaan kevyt NREM-uni lisää aivojen assosiatiivisten alueiden aktiivisuutta. Tirsat siis saavat aivot yhdistelemään ideoita uudella tavalla. Pikatorkut voi ottaa turvallisesti vaikka kesken työpäivän, sillä niiden jälkeen virkoaa nopeasti takaisin työkykyiseksi.

Asiantuntija: Jussi T. Koski, kasvatustieteen tohtori Creleco Oy.

Kokeile luovuusharjoitusta

Valitse lähiympäristöstäsi umpimähkään jokin esine. Kirjoita tai pohdi sille mielessäsi viisi mahdollisimman erilaista käyttötarkoitusta. Ammenna ideoita esineen muodosta, väristä, materiaalista, tuoksusta ja painosta. Valitse sitten toinen esine ja keksi sille kymmenen käyttötapaa. Jatka näin. Pyri hyväksymään kaikki mieleen juolahtavat ideat varauksetta, arvottamatta niitä hyviksi tai huonoiksi.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.