luovuus unelmointi päiväunet kävely
Kuva Shutterstock

Luova ratkoo arjen ongelmat vaivattomasti. Kyky ei ole taiteilijoiden yksinoikeus, vaan jokainen voi vetreyttää aivonsa kekseliäämmiksi. Samalla onnellisuus lisääntyy, stressi lievittyy ja uni syvenee.

Ylös tuolista

Kävely lisää tutkitusti luovuutta. Kevyt tai kohtalaisesti kuormittava liikunta vilkastaa hermoyhteyksiä ja lisää niiden muovautuvuutta. Yksi hyötyjistä on hippokampus, jota tarvitaan oppimisessa ja muistamisessa. Tärkeintä on nousta tuolista: jo pelkkä seisominen kokouksen aikana voi lisätä ideoita.

Haaveile ja seurustele

Muistojen kaivelu ja tulevaisuuden kuvittelu virittävät aivot uudelle taajuudelle. Haaveilu on abstraktia ajattelua, joka irrottaa mielen nykyisyydestä ja konkreettisista ongelmista. Se tarjoaa uuden näkökulman, joka ruokkii kekseliäitä ideoita.

Sosiaalisuus toimii samalla periaatteella: kun samastumme toisen ihmisen näkökulmaan, irtaannumme samalla omasta, tutusta ajattelutavastamme.

Laiskottele välillä

Kun työelämän vaatimukset kasvavat, aivojen sietokyky venyy äärimmilleen. Monien asiantuntijoiden mukaan on mahdotonta olla samanaikaisesti tehokas ja luova. Stressi vähentää verenkiertoa aivojen luovuus- ja ajattelukeskuksissa etuaivokuorella.

Tauota siis työtäsi säännöllisesti ja uskalla pyytää helpotusta. Innovaatiot vaativat aikaa. Kohtuus on parasta, sillä liika laiskottelukin on omiaan tappamaan luovuuden.

Nauti pikatirsat

Kunnon yöunien jälkeen pitkään vaivannut pulma voi tuntua ratkeavan kuin itsestään. Luovuutta kaipaavan ei ehkä tarvitsekaan ummistaa silmiä koko yöksi, vaan jo kymmenen minuutin tirsat voivat parantaa ongelmanratkaisukykyä.

Erään teorian mukaan kevyt NREM-uni lisää aivojen assosiatiivisten alueiden aktiivisuutta. Tirsat siis saavat aivot yhdistelemään ideoita uudella tavalla. Pikatorkut voi ottaa turvallisesti vaikka kesken työpäivän, sillä niiden jälkeen virkoaa nopeasti takaisin työkykyiseksi.

Asiantuntija: Jussi T. Koski, kasvatustieteen tohtori Creleco Oy.

Kokeile luovuusharjoitusta

Valitse lähiympäristöstäsi umpimähkään jokin esine. Kirjoita tai pohdi sille mielessäsi viisi mahdollisimman erilaista käyttötarkoitusta. Ammenna ideoita esineen muodosta, väristä, materiaalista, tuoksusta ja painosta. Valitse sitten toinen esine ja keksi sille kymmenen käyttötapaa. Jatka näin. Pyri hyväksymään kaikki mieleen juolahtavat ideat varauksetta, arvottamatta niitä hyviksi tai huonoiksi.

"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys