Kuvat
Shutterstock

Vihan hallinta ei edellytä siihen liittyvien tunteiden välttämistä. Usein tällainen vain kostautuu – paetessamme tunteitamme annamme niille lisää voimaa.

Vihaakaan ei tarvitse vieroksua, sillä se on luonnollinen tunne ja sitä jokainen joskus tuntee. Se on vastaus turhauttaviin tai uhkaaviin kokemuksiin.

Joskus vastaamme sillä myös suruun, yksinäisyyteen tai pelkoon.

– Parhaimmillaan viha suojaa meitä vahingollisilta asioilta, auttaa asettamaan rajoja ja antaa tarvittaessa myös energiaa, kertoo tietokirjailija Janne Viljamaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hän huomauttaa, että aggressio ei ole sinänsä oikein tai väärin, vaan ratkaisevinta on sen käyttötapa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esimerkiksi moni urheilija onnistuu huippusuorituksessaan nimenomaan aggression kautta.

Myös persoonallisuuden piirteet, jotka kumpuavat sekä synnynnäisistä että eliniän aikaisista tekijöistä, vaikuttavat. Ihminen on keskimäärin puolet perimää ja puolet ympäristöä. Nykyajan ympäristössä kimpaantuminen on sallitumpaa yhä useammalle.

Terveet rajat ilkeilylle

– Viha voi olla myös reaktio epäoikeudenmukaiselle kohtelulle, uhkailulle tai sille, että joku ei kunnioita tunteitasi tai itsenäisyyttäsi. Melko tyypillinen vihanpuuskan aiheuttaja on keskeyttäminen vaiheessa, jossa olet juuri saavuttamassa tavoitteen.

Viljamaa tähdentää, että katkeruus ja raivo voivat olla merkkejä siitä, että ihmisarvomme on jäljellä. Jos menettää vihantunteensa, voi lamaantua ja alistua lammasmaisesti kiusaajan valtaan.

– Aggressio on arvokas ominaisuus, koska se auttaa laittamaan rajat ilkeille ihmisille, puolustamaan omaa reviiriä ja panemaan asioita liikkeelle, Viljamaa sanoo.

Raskaan sarjan vihaajat

Pinnan kiristymistä voi selittää oleellisesti myös narsistinen persoonallisuushäiriö. Tutkimusten mukaan siitä kärsii noin kaksi prosenttia väestöstä. Näistä noin 75 prosenttia on miehiä.

– Narsisti katsoo, että hänellä on oikeus käyttää aggressiota epämoraalisesti omien asioidensa ajamiseen. Narsistille muut ihmiset ovat välineitä omien tarpeiden toteuttamiseen, Viljamaa toteaa.

Brittiläisen mielenterveyssäätiön tutkimuksessa 32 prosenttia ihmistä ilmoitti, että heillä on läheinen, jolla on vaikeuksia kontrolloida vihaansa.

Tässä ”raskaassa sarjassa” on ihmisiä, jotka ilmaisevat vihaansa huutamalla, kiroilemalla, uhkailemalla, nimittelemällä tai väkivallalla.

Toiset taas osoittavat vihansa kiertoteitse, kuten jättämällä toisen huomiotta.

Kätketty kiukku tekee marttyyrin

Joku kätkee vihansa tai kääntää sen itseään vastaan. Hän voi olla hyvin vihainen mutta kokee mahdottomaksi purkaa sitä. Ne, jotka kääntävät vihaansa sisäänpäin, saattavat myös vahingoittaa itseään. Moni tietää tällaisen nuoren.

Viljamaa nostaa esiin myös marttyyrisen ihmistyypin, joka osoittaa pahantuulisuutensa uhriutumisen kautta.

– Marttyyri käsittelee ahdistustaan ja syyllisyyttään muiden kautta ja samalla latistaa muita. Hän on syyllistävä ja passiivis-aggressiivinen mulkoilija- ja huokailijatyyppi, jolla on usein vaikea ilmaista selvästi rajojaan.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla