Kaupan hyllyillä on paljon elintarvikkeita, joihin on valmistuksessa ujutettu lisää vitamiineja tai muita tehoaineita. Osalle on niistä oikeasti hyötyä.
SUURI OSA meistä ei saa ruoastaan riittävästi folaattia, A-, B1-, C- ja D-vitamiinia, jodia, kaliumia ja rautaa. Koska ne ovat elintärkeitä, on järkevää käyttää niillä rikastettuja elintarvikkeita.
Jos syöminen jää jostain syystä yksipuoliseksi, täydennettyjen elintarvikkeiden avulla voi parantaa ravintoaineiden saantia. Ne eivät silti korvaa monipuolista ruokavaliota.
USEIMMAT täydennetyt tuotteet ovat ihan tavallisia peruselintarvikkeita. Esimerkiksi maitoihin lisätään D-vitamiinia ja ruokasuolaan jodia. Jodi on tärkeää kilpirauhasen toiminnalle ja D-vitamiini vahvistaa luustoa ja vastustuskykyä. Jos D-vitamiinia ei lisättäisi maitotaloustuotteisiin, meillä olisi talvikuukausina vakavampi D-vitamiinin puutos kuin nyt on.
Myslipatukassa tai muroissa voi olla lisättyä rautaa, ja raudanpuutos on varsinkin naisilla yleistä. Mehua ja kivennäisvesiä voidaan täydentää hermostolle ja sydämelle tärkeällä kaliumilla.
TÄYDENTÄMISEEN käytetään paitsi vitamiineja ja kivennäisaineita myös muita elimistön toimintaan vaikuttavia aineita, kuten vaikkapa maitohappobakteereja vatsan hyvinvointia edistämään tai omega-3-rasvahappoja, koska ne ovat välttämättömiä mutta joillekin vaikeita saada.
Kuka hyötyy täydennyksestä?
TÄYDENTÄMISELLÄ voidaan myös paikata ravintoaineiden hävikkiä, jota tapahtuu elintarvikkeiden valmistuksen, kuten kuumentamisen, ja varastoinnin aikana. Lisätyt tehoaineet voivat auttaa pitämään säilykkeen ravintoarvon sellaisena kuin se olisi tuoreessa vastineessa.
Täydennyksestä on hyötyä myös silloin, kun korvaa vaikkapa maitotuotteen kasvipohjaisella. Lehmänmaito sisältää luonnostaan runsaasti kalsiumia ja siihen vielä lisätään D-vitamiinia, joten kasvimaitoihinkin on järkevää lisätä molempia. Jodia, D- ja B12-vitamiinia saadaan enimmäkseen eläinperäisistä tuotteista, joten vegaaneille on todella hyötyä niillä täydennetyistä tuotteista.
JOS PERHEESSÄ syödään enimmäkseen valkaistua viljaa, on vain hyvä, että aamiaismuroja on täydennetty täysjyväviljan vitamiineilla ja kivennäisaineilla, kuten foolihapolla, niasiinilla ja raudalla.
Terveellisyyden tuntua
TÄYDENTÄMINEN voi olla myös puhtaasti kaupallinen tapa tehdä tuotteesta kilpailijoita houkuttelevampi tai ylipäätään terveellisemmän kuuloinen.
Runsaskuituisuudella myydään monia elintarvikkeita, ja kuidulla onkin todellisia vaikutuksia hyvinvointiin. Jos siis kasvikset ja täysjyvävilja jäävät vähiin, kuidulla täydennettyjä tuotteita voi olla hyvä suosia. Osa täydennetyistä tuotteista ei kuitenkaan täytä mitään todellista tarvetta. Esimerkiksi pullovesiin lisätään vitamiineja ja kivennäisaineita siksi, että niistä tulisi kohderyhmää kiinnostavia.
PARAS TAPA lisätä vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia onkin syödä monipuolisemmin. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, ja täydennetyt elintarvikkeet voivat auttaa kuromaan umpeen eroa tarpeen ja saannin välillä. Tätä toivovan kannattaa kuitenkin muistaa, että täydennyksessä käytettävät määrät ovat pieniä. Esimerkiksi folaatin ja A-vitamiinin puutteesta kärsivien on hyvä varmistaa riittävä saanti selvästi vahvemmilla lisäravinteilla.
Täydennys selviää tuoteselosteesta
- Ainesosaluettelossa kerrotaan, mitä tuotteeseen on lisätty. Ravintosisältö kertoo vitamiinien ja kivennäisaineiden määrät ja prosenttiosuudet päivittäisen saannin vertailuarvosta.
- Annoksessa olisi hyvä olla 10–50 prosenttia päivän tarpeesta sitä vitamiinia tai kivennäisainetta, josta on tarvetta. Mitä useamman annoksen elintarviketta syö, sitä pienempi pitoisuus riittää.
- EU:n lainsäädäntö määrittelee, mitä vitamiinien ja kivennäisaineiden yhdisteitä saa käyttää. Niiden pitää olla tutkitusti turvallisia ja ihmiselimistön hyödynnettävissä.
Asiantuntijat Sanna Kiuru ylitarkastaja, Ruokavirasto, Anette Palssa ravitsemusterapeutti.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
