Vatsa on täynnä, mutta jälkkäri mahtuu vielä – miksi?

Mielihyvävaje voi yllyttää naposteluun

Nälän sammuttamisen lisäksi syömisellä on muitakin merkityksiä. Se antaa meille mielihyvää. Evoluution myötä aivomme ovat kehittyneet tuottamaan mielihyvän tunteen palkinnoksi syömisestä, sillä se on palvellut henkiinjäämistä. Edelleen käy niin, että kun syömme herkullista ruokaa, mielihyvähormoni dopamiinin määrä elimistössä lisääntyy. Jos lounaalla syöty mikroateria ei ole mieluinen, seurauksena voi olla mielihyvävajetta. Tätä lähdetään herkästi kompensoimaan makeilla ja rasvaisilla herkuilla. 

– Jälkiruoka on tästä hyvä esimerkki. Sitä tekee usein mieli, vaikka vatsa tuntuisi täydeltä pääruoan jälkeen, sanoo laillistettu ravitsemus terapeutti Marianna Hölttä. 

Mielihyvävaje ei ole sama kuin mielihyväkoukku. Mielihyväkoukku saa ihmisen tavoittelemaan toistuvasti mielihyvää tuovaa asiaa, kuten herkullista ruokaa. Mielihyvävajeessa mielihyvä jää kuitenkin odotuksista huolimatta saamatta. Voisiko mielihyvävajeen välttää, jos söisi pelkästään omia lempiruokia?

Ei mielihyvään tarvita aina superhyviä lempiruokia, vaan sitä voi saada myös tavallisesta arkiruoasta. Vaikka syöminen ei voi olla pelkästään mielihyvän ohjaamaa, jokaiseen päivään on hyvä sisällyttää mielihyvää tuovia ruokia. 

–Samalla on hyvä muistaa, että hyvää mieltä tuottavat muutkin asiat kuin ruoka, kuten vaikkapa läheiset ihmiset ja mukavat harrastukset.

Kun syö hitaammin viesti kylläisyydestä ehtii aivoihin

Elimistössämme toimii syömistä säätelevä järjestelmä, joka viestii nälästä ja kylläisyydestä. Aivot ovat tämän järjestelmän keskusyksikkö ja kapellimestari, joka ottaa kehon viestit vastaan ja saa meidät toimimaan. Nälästä kertovat viestit houkuttelevat ruoan äärelle ja kylläisyydestä kertovat viestit ohjaavat lopettamaan syömisen. Kylläisyyden säätely virittyy hitaasti syömisen aikana. 

– Hotkiessa aivot eivät ehdi saada ajoissa viestiä, että kehon tarpeeseen nähden on jo syöty riittävästi. Silloin saatamme santsata, vaikka vähempi riittäisi, sanoo Hölttä. 

Siksi on hyvä pyrkiä syömään rauhallisesti ja varata aikaa vähintään 20 minuuttia. Syömiseen keskittyminen myös häiriintyy herkästi, jos samaan aikaan katsoo telkkaria tai selaa uutisia kännykän ruudulta. 

Säätelyyn vaikuttavat monet muutkin asiat yhtä aikaa, kuten viime aikoina syötyjen annosten koko ja verensokerin taso. Myös mahalaukun venyminen ja tyhjeneminen sekä hormonitoiminta ohjaavat säätelyä. Greliini-niminen hormoni viestii nälästä. Sen tuotanto alkaa lisääntyä mahalaukun tyhjentyessä. Kylläisyydestä kertovia hormoneja ovat muun muassa elimistön rasvasolujen tuottama leptiini ja ohutsuolesta erittyvä kolelystokiniini.

Mitä vähemmän makuja, sitä nopeammin tulee kylläinen olo 

Kun lautasella on vain yhtä tai kahta eri makua, makuaisti tottuu nopeasti, eikä ruoka tunnu niin houkuttelevalta. Jos sen sijaan pöydästä voi valita syötäväksi kymmentä sorttia, makuaisti saa paljon vaihtelua ja vatsa alkaa tuntua täydeltä paljon hitaammin. Makujen määrällä on siis vaikutusta kylläisyyden tunteeseen.

– Tämä selittää ainakin osaksi sitä, miksi runsaasta buffetpöydästä tulee usein syötyä tavallista enemmän, Hölttä sanoo. 

Vaihtelunhaluista makuaistia ei kannata jatkuvasti ruokkia yltäkylläisellä valikoimalla. Jos ravintolan lounaspöydässä on tarjolla useampia pääruokia, kannattaa keskittyä korkeintaan kahteen. Silloin on helpompi pitää annos kohtuullisena.

Asiantuntijana Laillistettu ravitsemus terapeutti Marianna Hölttä.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.