Stressi voi ajaa näläntunteen piiloon ja johtaa mielitekoihin.
NÄLÄNTUNNE on ravitsemusterapeutin vastaanotolla yksi tavallisimmista keskustelunaiheista. Jos ihminen ei tunnista nälkää, kuten välillä arjen tiimellyksessä käy, tilaa valtaavat mieliteot ja tunne siitä, että pitäisi syödä vähän koko ajan.
Näläntunteen puuttuminen on huono merkki. Todennäköisesti silloin on jaksamisongelmia, stressiä, ahdistusta sekä epäsäännöllistä syömistä, jotka peittävät oikean nälän. Syömistä alkavat ohjata mieliteot.
– Luonnollinen näläntunne piiloutuu, jos on stressaantunut, ahdistunut, kärsii univajeesta tai on ylipäänsä tottunut ”taistelemaan” nälkää vastaan, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoo.
Ateriarytmi on yksilöllinen
Jos nälänsäätely on keikahtanut sekaisin, moni saattaa ajatella, että on tunnesyöjä tai stressisyöjä. Huono omatunto alkaa punkea joka aterialle. Silloin syömisen rytmittämiseen voidaan tarvita ravitsemusammattilaisen apua.
Välillämme on toki eroja siinä, miten usein pitää syödä, osittain ihan geneettisistä syistä.
Useimmat pärjäävät 4–5 aterialla. Joidenkin pitää syödä melko tasaisesti: vointi ei tunnu hyvältä, jos he yrittävät syödä harvemmin tai vähemmän. Toiset taas pystyvät pätkäpaastoilemaankin ilman isompaa harmia.
– Nälän kokemukseen vaikuttavat lukemattomat eri tekijät. Nälkä ei ole vain sitä, että verensokeri laskee tai insuliinitaso nousee. Se on kymmenien eri välittäjäaineiden ja hormonien yhteispeliä. Tämän päälle tulevat tunteet.
Syöminen on lopulta aika yksinkertaista. Nälkä saa tulla, kunhan pitää huolen siitä, että päivän aikana ei tule kammottavaa nälkää tai ettei iltaan kasaannu hallitsematonta napostelua.
Jos terve näläntunne on kadonnut, syömisen opettelu vie aikaa puolesta vuodesta jopa vuoteen.
Asiantuntija Patrik Borg ravitsemusasiantuntija.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
