Jyrki Sukula ehtii moneen mutta on oppinut kantapään kautta kohtuuden merkityksen. Olo pysyy energisenä ja linjat kuosissa, kun lautasella on vähemmän mutta parempaa ruokaa.

Hyvä ruoka lähtee laadukkaista raaka-aineista, toteaa tv:stä tuttu kokki ja yrittäjä Jyrki Sukula. Viinitilaa Italiassa vaimonsa kanssa pyörittävä mies sanoo, ettei italialainen suostuisi ikinä ostamaan niitä tomaatteja, joita Suomessa talvella saa.

– Pääasia Suomessa tuntuu olevan, että tomaatit näyttävät tomaateilta. Ei se miltä ne maistuvat.

Laadun suosiminen ei Sukulan mukaan tule kalliiksi, jos käyttää sesonkituotteita ja ostaa hyvää hieman vähemmän kuin halvempia tuotteita.

Sukula moittii suomalaisia siitä, että he kyselytutkimuksissa kertovat suosivansa marinoimatonta broileria. Todellisuudessa ostetaan marinoituja suikaleita. Niiden mukana kodeissa syödään vuosittain kahdeksan miljoonaa kiloa vettä ja öljyä.

Kohtuudella hyvää

Viisikymppinen Jyrki Sukula laittoi ruokavalionsa kuosiin viitisen vuotta sitten.

– Olen saanut klassisen ranskalaisen keittiön mukaisen kokkikoulutuksen, jossa suola, voi ja kerma ovat isossa asemassa. Niistä karsiminen vaati havahtumisen 45-vuotiaana: äitini kuoli vain 53-vuotiaana, enkä halunnut tuottaa samaa surua tyttärilleni.

Karppaaminen ei ollut Jyrki Sukulan juttu. Kohtuus toimii paremmin: nyt hän panostaa hyvään ruokaan, mutta syö sitä vähemmän.

– Kun 80 prosenttia ruoasta on mietittyä, 20 prosenttia voi valita rennolla kädellä. Tällä periaatteella olen saanut runkoni kuntoon.

Ruokaa ei turhaan sanota tärkeimmäksi reseptivapaaksi lääkkeeksi.

– Huomaan voinnistani, että syömisillä on vaikutusta.

 

Ostoslista on ekoteko

Suomalainen käy tutkimusten mukaan ruokakaupassa 3,7 kertaa viikossa. 74 prosenttia ei tiedä kauppaan mennessään, mitä aikoo ostaa.

– Ei ihme, että kärryihin tulee haalittua kaikkea turhaa, ja aikaakin kuluu ihan liikaa. Ostoslista on paras ekoteko: se kädessään tulee hankkineeksi vain sen, mitä kuluttaa.

Sukula ratkaisi aikanaan oman perheensä kello puoli viiden ruuhkan tekemällä viikon ruokalistan. Se säästi aikaa ja vähensi ruokahävikkiä.

– Ruokahankintoja voi pitää onnistuneena, jos maanantaina jääkaapissa on vain dijonsinappia ja kahvimaito.

5 x Sukulan hyvän olon avaimet

  1. Syö vähemmän.
  2. Syö säännöllisesti.
  3. Käytä aikaa syömiseen.
  4. Mieti mitä syöt.
  5. Nauti.

Katso Jyrki Sukulan uuden TV-ohjelman esittely täältä.

Jyrki Sukula

Ikä 50
Ammatti Kokki ja viinitilallinen. Luova johtaja Kronfågel Oy:ssa ja Jymy-jäätelötehtaalla.
Perhe Vaimo Riikka, tyttäret Anna, 23, Alma, 8, ja Helmi 6.
Asuu Puolet vuodesta Suomessa, puolet Italiassa. Perheen koti on Italian Serralunga d’Albassa.
Ajankohtaista Kuppilat kuntoon -sarjan kolmas tuotantokausi Nelosella. Asiantuntijana kouluruokailua kehittävissä hankkeissa. Sydän- ja Diabetesliittojen nimeämä Vuoden 2015 terveysvaikuttaja.

kuivatut hedelmät, piilosokeri

Kaupan hyllyltä löytyy kuivattuina rusinoita, luumuja, aprikooseja, taateleita, karpaloita, marjasekoituksia jne. Ovatko ne terveellisiä? Voiko niitä syödä suoraan pakkauksesta vai pitääkö pestä vedellä ennen käyttöä? Minkä verran ja kuinka usein kuivattuja hedelmiä ja marjoja kannattaa syödä?

MARJAT ja hedelmät ovat suositeltavia päivittäisessä ruokavaliossa. Suositeltava annosmäärä on 2–3 päivässä. Yksi annos on desilitra marjoja tai keskikokoinen hedelmä, esim. appelsiini tai omena.

Kuivatut marjat ja hedelmät eroavat tuoreista siinä, että niissä on huomattavasti vähemmän vettä. Tämän seurauksena ne ovat tiiviimpää ravintoa kuin tuoreet. Niissä on siis enemmän energiaa ja ravintoaineita kuin vastaavassa määrässä tuoreita.

Ihan näin yksinkertainen ei kuitenkaan tämäkään asia ole.

Joihinkin tuotteisiin lisätään esim. sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä, jotka säilyttävät kuivattujen tuotteiden värin miellyttävänä. Esimerkiksi sulfiitteja sisältävät aprikoosit ovat kellertäviä. Mutta jos sulfiitteja ei lisätä, aprikoosit ovat harmahtavia tai rusehtavia.

Osa ihmisistä on herkkiä sulfiiteille, eli heidän on syytä pitää sulfiitteja sisältävien tuotteiden käyttömäärä riittävän pienenä oireiden välttämiseksi.

Joihinkin kuivattuihin marjoihin on lisätty kasviöljyä, josta ei ole haittaa. Ihan pelkästään veden poistamisesta ei siis aina ole kyse.

Marjoja löytyy myös jauheina. Ne ovat käteviä esimerkiksi jogurtin, viilin tai rahkan kanssa, jos tuoreita tai kotimaisia pakastettuja marjoja ei ole saatavilla. Osassa jauheista on mukana koko marja, osassa taas vain osa marjasta, esim. siemenet voivat puuttua.

Käyttösuosituksia tai -rajoituksia ei näiden tuotteiden osalta ole. On kuitenkin hyvä muistaa ravitsemuksen peruspilari eli kohtuus. Mitään yksittäisiä tuotteita ei ole hyvä käyttää suuria määriä ainakaan pitempiä aikoja.

Kuivattuja marjoja ja hedelmiä voi käyttää silloin tällöin esim. makeisten asemasta, mysleissä, leivonnassa, jälkiruoissa. Tuoreita marjoja ja hedelmiä niillä ei pääsääntöisesti kannata korvata jo ruokavalion kokonaisuudenkin kannalta.

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

kasvisruokavalio

Ostoskärry kannattaa ajatella jättimäiseksi lautaseksi ja kerätä se täyteen vanhan kunnon lautasmallin mukaan.

Kasvispainotteinen ruoka on terveellistä. Siksi puolet ostosten määrästä hedelmä- ja vihannesosasolta. Kasviksiin luetaan vihannekset, juurekset, palkokasvit, marjat ja hedelmät. Niihin ei ole lisätty mitään turhaa, energiamäärät ovat vähäisiä, mutta ravintoaineiden monipuolisuus huikea. 

Viikkotreffit uuden kasviksen kanssa

Tyypillisesti hevi-osaston hulppeasta tarjonnasta suositaan kuitenkin vain viidestä kymmeneen tuttua kasvista. Kurkkua, tomaattia ja omenoita on hankala latoa mukaan riittävästi, joten ravitsemusasiantuntija Jonna Heinonen kannustaa tarttumaan joka viikko johonkin uuteen kasvikseen.

– Laajentamalla käyttämäänsä kasvisrepertuaaria, suositeltu kasvisten määrä, puoli kiloa päivässä, täyttyy helposti. 

Satokauden kasvisten suosiminen on näppärä ja huokea tapa saada vaihtelua makumaailmaan. Kasviksia on hyvä miettiä lisukkeiden sijaan kokonaisuuksina, onhan niissä pontta kokonaiseen ateriaan.

– Esimerkiksi palkokasveja, linssejä, papuja ja herneitä, ei voi niputtaa yhteen selvään kategoriaan, sillä niissä on jo itsessään hiilaria, protskua ja hyviä rasvoja loistosuhteessa.

Täydennä viljalla, kalalla ja lihalla

Hyvän leivän tuoteselosteesta löytyy vähintään 6 g kuitua/100 g, enintään 5 g sokereita/100g, enintään 0,7 suolaa/100 g ja enintään 5 g rasvaa/100 g tai jos rasvaa on 5,1-7 g/100 g, kovaa rasvaa enintään 20 prosenttia rasvasta, luettelee Heinonen.

Lähes kaikista kaupan olevista viljalajeista löytyy terveellisempi, täysjyväinen versio. Terveellisempään voi totutella pikkuhiljaa.

– Aluksi voi keittää pastan, jossa on 1/3 täysjyväviljaa, 2/3 tavallista ja lisätä täysjyväviljan määrää tottuessaan tymäkämpään makuun, Heinonen vinkkaa.

Prosessoimattomat raaka-aineet ovat hyviä valintoja kasvisvuoren kylkeen: kalaa kahdesti viikossa, siipikarjaa, kanamunia ja punaista lihaa, ripaus siemeniä ja pähkinöitä.

Asiantuntija: Valmistuva laillistettu ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen, MakiaMental Oy.

Tutkittua tietoa ravitsemuksesta löydät THL:n sivuilta.

Lue lisää oikeasti terveelisestä ruoasta Hyvä terveys 11/2017. Tilaajana voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.