Keliakia osaa piileskellä - ja se löytyy yhä useammalta

Pullakahvin jälkeinen pikainen vessareissu on helppo laittaa kahvin piikkiin, sehän vauhdittaa aineenvaihduntaa. Pizzassa oli päällä rasvaista makkaraa, ehkä vatsa siksi toimii kuin rasvattu. Ja hiivahan turvottaa vatsaa, ei siis mikään ihme, että molempien jälkeen mahaa pullottaa ja kiristää.

Raudanpuutekin on sellainen trendivaiva, ettei sen syyksi mitään tautia tarvita.

Vai olisiko sittenkin näissä kaikissa kyse juuri siitä: sairaudesta, jota voi hoitaa?

– Suomessa on aika paljon keliakiaa. Alle prosentilla on diagnoosi, mutta väestöseulonnoissa se on löytynyt työikäisistä noin puoleltatoista prosentilta ja iäkkäiltä lähes kahdelta prosentilta, kertoo Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Pilvi Laurikka.

Prosentit voivat tuntua pieniltä, mutta käytännössä ne tarkoittavat, että noin 70 000 suomalaista kärsii ihan turhaan.

Keliakiaan olisi nimittäin hoitokeino: gluteeniton ruokavalio.

Ärtyvä suoli, laktoosi-intoleranssi vai sittenkin keliakia?

Joskus on ajateltu, että keliakia aiheuttaa lähinnä ripulia ja laihtumista, mutta nykyään sen mekanismit ja oireet tunnetaan paremmin.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa joidenkin viljojen sisältämä valkuaisaine, gluteeni, tulehduttaa ohutsuolen limakalvon. Sen seurauksena suolinukka tuhoutuu osittain tai kokonaan.

Suolinukan veri- ja imusuonilla on tärkeä tehtävä ravintoaineiden imeytymisessä ja kuljettamisessa elimistön käyttöön. Siksi keliakiaa osataan yleensä epäillä, jos on raudan, kalsiumin, B12- tai D-vitamiinin puute.

– Raudanpuuteanemia on hyvin tyypillinen keliakian oire. Suolinukan vaurioiden lisäksi keliakian aiheuttama tulehduskin todennäköisesti heikentää raudan imeytymistä ja käyttöä elimistössä, Laurikka lisää.

Keliakian tyyppioireita ovat edelleen erilaiset vatsavaivat.

Turvotus ja kivut ovat myös tavallisia, samoin kuin vatsan toiminnan muutokset.

– Oireet voivat olla hyvin samantyyppisiä kuin laktoosi-intoleranssissa tai ärtyvän suolen oireyhtymässä, kuten lievästi löysiä ulosteita, turvottelua, närästystä tai ummetusta, Laurikka luettelee.

Hankalaksi taudin tekee se, ettei ole mitään yksittäistä oiretta, joka löytyisi kaikilta keliakiaa sairastavilta. Se voi vaikuttaa jopa mielialaan ja maksa-arvoihin. Joskus oireita ei edes huomaa.

Näkyy melkein aina verikokeessa

Lääkärissä keliakian mahdollisuus selvitetään yleensä ensin verikokeella. Apteekista löytyvän pikatestin voi tehdä itsekin. Sitä pidetään lähes yhtä tarkkana kuin lääkärin lähetteellä tehtävää tutkimusta.

– Keliakiassa elimistön puolustussolut alkavat tuottaa transglutaminaasivasta-aineita. Niitä ei oikeastaan tule muuten vereen, Laurikka kertoo.

Suomi on tällä hetkellä ainoa maa maailmassa, jossa keliakia voidaan aikuisillakin diagnosoida pelkän verikokeen pohjalta. Kriteerit ovat kuitenkin tiukat. Pikatesti ei riitä, vaan tulos pitää varmentaa laboratorionäytteellä.

– Seulontaverikoe on aika herkkä ja tarkka, ja sillä saadaan selville suuri osa tapauksista. Tosin esimerkiksi iäkkäistä noin 10 prosentilla ei tule vasta-aineita, vaikka heillä olisikin keliakia, Laurikka sanoo.

Keliakiaa sairastavilla on geneettinen alttius siihen. Jos jollain lähisukulaisella on keliakia, myös lähisuku kannattaisi testata, eli lapset, sisarukset ja vanhemmat. Myös muita autoimmuunisairauksia sairastavat kuuluvat riskiryhmään. Niitä ovat esimerkiksi kilpirauhassairaudet ja tyypin I diabetes.

– Heiltä kaikilta keliakiaa kannattaisi seuloa hyvin matalalla kynnyksellä, vaikka ei olisi vielä oireitakaan.

Tutkimuksiin ennen ruokavalion muuttamista

Jos vasta-aineita ei löydy verikokeella, keliakia on aika epätodennäköinen. Aikuisten vatsaoireet tutkitaan kuitenkin monesti vielä mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla.

– Jos parikymppisellä henkilöllä on tyypillisiä toiminnallisen vatsavaivan oireita, tähystystä ei välttämättä tehdä. Iän karttuminen lisää kuitenkin vakavien ongelmien mahdollisuutta, ja viimeistään yli 50-vuotiaat, joilla on uusia vatsaoireita, tähystetään aika herkästi.

Mikään tutkimus ei kuitenkaan paljasta keliakiaa, jos gluteenin on jo jättänyt vähiin tai jopa kokonaan pois ruokavaliosta.

Gluteenipitoisia viljoja pitäisi syödä vähintään kolme kuukautta, jotta vasta-aineita syntyisi riittävästi oikean verikoetuloksen saamiseen tai suolen limakalvo reagoisi riittävästi, että vauriot voisi nähdä edes tähystyksessä.

– Jos saa vatsaoireita gluteeniviljoista, kannattaa aina ensin tulla tutkimuksiin ja sitten vasta tehdä muutoksia ruokavalioon. Jos alkaa etukäteen syödä gluteenittomasti ja siitä on apua, palaaminen gluteenin syömiseen riittävän pitkäksi aikaa on tosi vaikeaa, Laurikka painottaa.

Diagnoosi motivoi syömään gluteenittomasti

Keliakiaa hoidetaan jättämällä gluteeni kokonaan pois.

Gluteenia on vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Kaikki näiden viljojen kanssa samoissa tuotantolaitoksissa valmistetut tuotteet sisältävät myös pieniä määriä gluteenia. Siksi keliaakikot eivät voi syödä esimerkiksi suurinta osaa kauravalmisteista.

– On iso päätös syödä tiukan gluteenittomasti koko loppuelämä. Siksi diagnoosin saaminen ensin on järkevää. Sillä varmistetaan myös, että on oikeat perusteet, ennen kuin muuttaa päivittäistä elämää, Laurikka painottaa.

Gluteenin kokonaan välttäminen vaatii melkoista motivaatiota ja tuoteselosteiden opiskelua. Puolivillaisesti sitä ei kannata tehdä.

– Lyhytnäköisintä on välttää gluteenia vain osittain ja jo ennen kuin keliakian mahdollisuus on kunnolla tutkittu.

Oikea hoito helpottaa oloa nopeasti

Ohutsuolen vaurioilla kestää muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen parantua. Gluteeniton ruokavalio helpottaa oireita jo paljon nopeammin ja olo voi kummasti kohentua parissa viikossa.

Ruokavalion hyödyt voivat myös yllättää.

– Suolinukan tuhoutuminen voi aiheuttaa myös laktoosi-intoleranssia, sillä maidon sokeria pilkkovia laktaasientsyymejä on yleensä juuri suolinukan päissä. Kun keliakia saadaan hoidettua, laktoosikaan ei aiheuta enää oireita.

Meillä on taipumus tottua lieviin oireisiin.

– Jotkut ovat tunteneet olevansa oireettomia, vaikka keliakia on todettu. Kun he sitten ovat jättäneet gluteenin, he ovatkin huomanneet voivansa paljon paremmin, Laurikka. sanoo. ◆

Selviää viimeistän tähystyksellä

1. SYÖ GLUTEENIPITOISIA viljoja vähintään kolme kuukautta parin leipäpalan verran päivässä ennen mahalaukun tähystystä eli gastroskopiaa.
2. TÄHYSTYS on monelle epämiellyttävä tutkimus, mutta se on nopeasti ohi. Tyypillisesti se kestää vain 15–20 minuuttia. Voit halutessasi pyytää esilääkityksen, joka vähentää tehokkaasti tutkimuksen aikaista yökkäilyä.
3. GASTROENTEROLOGI työntää ohuen tähystimen nielusta sisään pohjukaissuoleen saakka. Skoopissa on pienet pihdit, joilla lääkäri ottaa hyvin pieniä koepaloja. Niiden ottaminen ei yleensä aiheuta tuntuvaa kipua.

Asiantuntija: Pilvi Laurikka, Keliakialiiton asiantuntijalääkäri, lääketieteen tohtori.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta