Jos et nauti liikunnasta, voi olla että lajisi on väärä. Aivotutkimus paljastaa, millainen treeni saa mielihyväkeskuksen toimimaan. Myös nauru ja itku avaavat hormonihanat tehokkaasti.
Lähes kaikille tulee hyvä olo ruoasta, seksistä, liikkumisesta, muiden seurasta, läheisyydestä ja uusista kokemuksista.
Sitten alkaakin hienosäätö: Minun taivaani voi olla hierojan käsittelyssä, sinulle kokemus voi olla epämiellyttävä.
Sama juttu koskee liikuntaa. Vaikka se tekee kaikille hyvää, se ei kaikista tunnu yhtä hyvältä.
Rääkki tehoaa joka iikkaan
Kemikaaleja – myös hyvänolon hormoneita – mitataan yleensä verestä, virtsasta ja syljestä. Vasta muutaman vuosikymmenen ajan PET-kuvantamisella eli positroniemissiotomografialla on pystytty tutkimaan, mitä tapahtuu elävissä aivoissa. Se on tärkeää, sillä aineen pitoisuus esimerkiksi veressä ei kerro, kuinka paljon sitä on aivoissa.
– Esimerkiksi rotilla yhdisteitä on tutkittu paljon. Kuten rotat me ihmisetkin viihdymme laumassa, teemme miellyttäväksi kokemiamme asioita, olemme aktiivisia, oppivaisia ja myös addiktioherkkiä, sanoo tutkimuspäällikkö Tiina Saanijoki Turun PET-keskuksesta.
Saanijoki itse on tutkinut liikunnan vaikutusta endorfiinituotantoon.
– Havaitsimme, että keskitehoinen aerobinen liikunta vapautti endorfiineja vain osalla koehenkilöistä. Sen sijaan kovatehoinen HIIT-harjoittelu sai aikaan endorfiiniaallon kaikilla.
Endorfiini onkin yksi niistä aineista, joiden avulla esivanhempamme pakenivat petoja. Se on oman sisäisen apteekkimme valmistama morfiinin kaltainen yhdiste, joka lievittää kipua ja stressiä ja synnyttää euforian tunnetta.
Hormonipiikkiä ei kuitenkaan kannata tavoitella kieli vyön alla, sillä kaikille rääkkitreeni ei sovi.
Liikunnasta jokainen saa nauttia omalla tavallaan. Tässäkin tutkimuksessa myös ne tutkittavat, joilla endorfiinimäärä jäi vähäiseksi, kokivat liikunnan selvästi lisänneen hyvää oloa.
Nauru ja itku avaavat hormonihanat
Verraton vaihtoehto endorfiinin hankkimiseen on nauru, mieluiten hyvässä seurassa. Turun PET-keskuksen toisessa tutkimuksessa koehenkilöt katselivat yhdessä hauskoja videoita.
Kun heidän aivonsa puolen tunnin ja lukuisien naurunpyrskähdysten jälkeen kuvattiin, tulosoli selvä. Yhdessä nauraminen lietsoo endorfiinituotantoa.
Kansainvälisessä tutkimuksessa myös itkemisen on havaittu vapauttavan endorfiinia. Tutkijat pitävät mahdollisena, että fyysisen kivun lisäksi endorfiini helpottaa myös henkistä kipua.
– Endorfiini on myös tärkeä yhteenkuuluvaisuuden, luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta lisäävä yhdiste, kertoo Saanijoki.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
