Lonkka kipeytyi äkisti – 30 sekunnin testi paljastaa, onko kyseessä bursiitti

Lonkka kipeytyy täysin yllättäen. Kipu juilii, kun nousee ylös kyykystä tai istumasta seisomaan. Myös ylämäen tai portaiden kapuaminen sattuu. Lonkka aristaa kosketusta eikä kyljellään nukkumisesta tule enää mitään. Kipeällä puolella särkyä pahentaa paine, terve puoli taas voi oireilla, jos siihen kohdistuu venytystä. 

Jos kipu alkaa äkisti tavallista runsaamman liikkumisen jälkeen, varsin todennäköinen vaihto ehto on ison sarvennoisen trokanterbursiitti, tutummin sanottuna lonkan limapussitulehdus.

– Tosin tulehdus on huono sana, sillä hyvin harvoin kyse on bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta. Bursiitin syynä on usein ylirasitus tai vamma, joiden takia kudoksissa on ärsytystä ja turvotusta, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Ruusila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. 

Iso sarvennoinen on reiden yläosan ulkosivulla sijaitseva luukyhmy, jonka takaosaan kiinnittyy useita isoja lihaksia. Kiinnityskohdissa on limapusseja eli bursia, joiden tehtävä on tasata painetta ja vähentää kitkaa luun ja pehmytkudosten välillä. 

Keski-ikäisen tyyppivaiva 

Tyypillinen lonkan bursiitista kärsivä potilas on viisissäkymmenissä oleva nainen, joka voi kyllä olla tottunut kävelijä, mutta ottaa kerran vuodessa painavan rinkan selkään ja lähtee tunturi maastoon taittamaan 15 kilometrin päivämatkoja.

–Tilastojen mukaan lonkan limapussitulehdus tulee tavallisesti 40–60-vuotialle ja naisille 2–4 kertaa useammin kuin miehille. 

Syynä on anatomia. Naisten lantio on leveämpi ja lisäksi kallistunut vähän eteenpäin. Myös keskimmäisen pakaralihaksen kiinnittymisalue on pienempi ja reisiluun kulma erilainen. Tämän vuoksi naisten jalat kuormittuvat eri tavalla kuin miesten. 

Jopa pitkä lentomatka ahtaassa istuimessa voi riittää vaivan kehittymiseen. Käsinojien välissä

jalat supussa istuminen aiheuttaa sekä painetta että hankausta ison sarvennoisen alueelle. Lentokoneessa voikin pitää mahdollisuuksien mukaan käsinojia pystyasennossa, jolloin lantiolle saa enemmän tilaa.

Joskus bursiitti tulee, kun kolauttaa lonkkansa kipeästi pöydän kulmaan tai kellahtaa nurin. Limapussi sijaitsee lähellä ihon pintaa. Siksi pitkäkestoinen hankaus tai voimakas isku voivat vaurioittaa joko sitä tai muita sitä ympäröiviä pehmytkudoksia ja laukaista bursiitin. 

Hiljaa hyvää tulee

Hyvä keino ennaltaehkäistä bursiittia on välttää ylikuormitusta ja totuttaa kehoa rasitukseen vähitellen. Esimerkiksi pitkiin vaelluksiin on hyvä valmistautua lenkkeilemällä rinkka selässä jo kotimaastoissa. Jos lonkat joutuvat koville töissä, on hyvä miettiä ergonomiaa.

Merkittävä tekijä varsinkin pitkittyneissä ison sarvennoisen alueen kivuissa on ylipaino.

– Painonhallinta on hyvää itsehoitoa, sillä pitkällä aikavälillä se ehkäisee paitsi bursiitista johtuvia kipuja myös muita tuki- ja liikuntaelimistön harmeja, muistuttaa Ruusila. 

Myös nivelreuma voi altistaa bursiitille. Se voi lisätä lonkan alueen kuormitusta ja aiheuttaa mikrovaurioita ja tulehdusta.

 30 sekunnin testi paljastaa 

Useimmiten ison sarvennoisen kipu menee ohi kotikonstein: rasituksen vähentämisellä, kylmä hoidolla ja kipulääkkeillä. Jos kävely on tuskallista ja kipu herättää öisin kääntyessä itsehoidosta huolimatta, on syytä hakeutua lääkäriin. Se, että kipu on alkanut epätavallisen rasituksen jälkeen, kertoo lääkärille jo paljon.

– Tutkimuksiin kuuluu kipukohdan tunnustelu, joka aloitetaan oireettomalta puolelta. Liikekivun lisäksi alue on arka myös käsittelylle. 

Hyvä testi on 30 sekunnin yhden jalan seisonta. Jos lonkan ulkoreunalla tuntuu kipua, kyse on todennäköisesti bursiitista. 

Kortisoni auttaa useimpia 

Akuuttiin kipuun tepsii pistos, jossa on kortisonia ja puudutetta. Kortisoni lievittää kipua ja turvotusta. Puudutteen tehtävä on laimentaa kortisonia ja helpottaa sen leviämistä laajemmalle alueelle. 

Positiivisena sivuvaikutuksena potilas saa kipualueelle puudutuksen, joka kestää tunnista muuta maan tuntiin. Jos kortisonipistos auttaa, sen voi tarvittaessa uusia muutaman viikon kuluttua. Jos ensimmäisestä pistoksesta taas ei ollut apua, toista ei kannata ottaa.

– Kortisonipistoksesta osa potilaista saa nopean, jopa välittömän avun, joka kestää valitun kortisonin vaikutusajasta riippuen parista vuorokaudesta pariin viikkoon, sanoo Ruusila.

Täsmäjumppa tehoaa 

Koska kortisonipistoksesta saa vain hetkellisen avun, lonkan bursiittia on syytä hoitaa fysioterapialla heti kun pahin kipu hellittää. Fysioterapeutti räätälöi harjoitukset, joilla parannetaan lantion hallintaa, lihasvoimaa ja liikkuvuutta. Jumpilla pyritään korjaamaan asentovirheitä, jotta lantio ei kuormittuisi epätasaisesti. 

Venytys liikkeet helpottavat pehmytkudosten, lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden kireyttä. Lisäksi kudosten välistä kitkaakin saadaan vähenemään. 

Fysioterapiassa käydään 2-4 kertaa. Sen jälkeen loppu jää potilaalle. Parhaan hyödyn saa kun tekee lyhyitä treenejä päivittäin. Silloin kudokset myös tottuvat rasitukseen vähitellen. 

Uurastus kannattaa tutkimustenkin mukaan: niillä, jotka saivat fysioterapeutin ohjeet ja noudattivat niitä, kivut pysyivät poissa vielä yli vuoden päästäkin.

Kylmää muutaman tunnin välein

1. JOS LONKKA KIPEYTYY, mutta kävely onnistuu eikä kipu haittaa nukkumista, aloita kotona kylmähoito. Kylmäpussi asetetaan 10–15 minuutiksi kerrallaan kipukohdalle ja pussin ja ihon väliin ohut kangas. Hoidon voi toistaa muutaman tunnin välein. 
2. KIPUGEELIÄ TAI -VOIDETTA voi kokeilla. Ärhäkässä kivussa voi turvautua muutamien päivien ajan myös suun kautta otettaviin kipulääkkeisiin. 
3. VÄLTÄ RASITUSTA ja lepää, kunnes oireet vähenevät. Lempeät venytykset voivat tehdä hyvää.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Timo Ruusila, Tampereen yliopistollinen sairaala

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.