Miksi huolet tulevat mieleen juuri keskellä yötä? Unilääkäri Henri Tuomilehto vastaa

Kello on kolme aamuyöllä, ja heräät ilman syytä. Mieleen nousee tekemätön työ tai läheisen murhe, ja pian huolet paisuvat. Aivot surraavat ahdistavia ajatuksia jopa tuntikausia. Aamulla kuitenkin kaikki näyttää taas valoisammalta, ihan kuin yöllinen panikoija olisi ollut joku muu ihminen.

Miksi siis juuri yöllä ajattelu on kaikkein synkimmillään?

– Tilaisuus tekee varkaan. Huolet kaappaavat tilan silloin, kun siihen parhaiten pystyvät, toteaa unilääkäri Henri Tuomilehto.

Aivoissa etuotsalohkon eli järkevän ja loogisen ajattelun toiminta heikkenee öisin. Tämä on tarkoituksenmukaista. Aivot kuluttavat paljon energiaa, joten niitä ei kannata pitää koko ajan täysillä, vaan niiden pitää saada myös levätä. Ihminen on päiväeläin, joten luontevinta aikaa aivojen levolle on yö.

Tunteet mellastavat

Kun ihminen säpsähtää hereille aamuyöllä, hän on tilanteessa, jossa järki lepää mutta tunteet voivat mellastaa, koska etuotsalohkon toiminnanohjaus ei pidä niitä kurissa.

Aamulla järjellinen ajattelumalli ottaa hallinnan ja ihminen osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Myös arjen rutiinit ja velvoitteet imaisevat ihmisen mukaansa ja pois huolista.

– Aamulla ympärillä on muita ihmisiä arkisissa askareissa, mikä tuottaa turvallisuuden tunnetta. Yöllä ihminen valvoo yksin murheinensa, Tuomilehto sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että kaikki eivät öisin herätessään ala murehtia, vaikka elämässä olisi isojakin vaikeuksia. Öisin murehtivat eniten ne, jotka päivälläkin ovat herkkiä stressaamaan pikku­asioista ja kantamaan maailmantuskaa.

Yksinkertainen neuvo

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos yöllä pongahtaa hereille ja aivot alkavat keriä huolia?

– Silloin pitäisi nukkua. Ylipäätään öisin pitäisi nukkua, unilääkäri Tuomilehto sanoo.

Vastaus kuulostaa lapsellisen yksinkertaiselta, mutta Tuomilehdon mukaan se sisältää tärkeän eronteon.

– Mitättömät asiat eivät pidä ihmistä valveilla, vaan se, että ihminen on valveilla väärään aikaan, saa mielen murehtimaan mitättömiä asioita.

Unilääkärinä Tuomilehto tietää hyvin, että unta ei voi pakottaa. Jos aivot surraavat valveilla ja negatiiviset ajatukset eivät tunnu katkeavan, niin sitten on parempi olla hereillä ja tehdä jotain muuta kuin vain maata ja ajatella.

Äänikirja tyynnyttää

Tarvitaan varasuunnitelma. Tuomilehto itse laittaa kuulokkeet korviinsa ja kuuntelee äänikirjaa. Toiselle voi sopia meditaatio tai vaikkapa lempeän televisiosarjan katsominen kännykästä. Tällöin aivojen vireystila laskee, ja se luo mahdollisuuden rauhoittua ja nukahtaa uudestaan kymmenen minuutin tai vaikka kahden tunnin päästä.

Tärkeää on se, että keskellä yötä heräämisestä ei itsessään ota lisäahdistusta. Ei siis pidä alkaa murehtia sitä, että pystyykö nukahtamaan uudestaan ja miten jaksaa tulevan päivän. Tällainen kiihdyttää suotta aivotoimintaa.

– Unioppaissa sanotaan usein, että ahdistaviin ajatuksiin herätessä sängystä pitäisi nousta jaloittelemaan. Ohje perustuu siihen, että näin voi katkaista negatiivisen ajattelun kierteen. Jos ihmisellä kuitenkin on hyviä keinoja rauhoittaa mieltä makuuasennossa, on parempi pysyä sängyssä.

Juttu on osa artikkelia, joka on julkaistu Hyvän terveyden numerossa 2/2026. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.